Hurja sentään, mitä saammekaan kokea kauniin ja koronasta vapaamman kesän ja syksyn jälkeen! Nyt korona jyllää pahemmin kuin keväällä 2020. Joulun vietostakaan ei varmaan kukaan oikein tiedä, mitä tehdä. Ruusumuorikin empii, voiko sitä perheen kanssa yhdessä viettää.
Kävin istumassa kylmän kahvilani pöydän ääressä ja sytytin kynttilän. Lämmöllä muistelin kaikkea, takana 9 vuotta. Olen luvannut pitää kahvilaa auki ensi kesänäkin, ajankohtaa en vielä tiedä. Ilmoittelen kyllä.
Tämä koronatalveni menee jälleen koneen ääressä kirjoittaessani kolmatta ruusutarinakirjaa. Taittajani ja ystäväni Mauri murjasi minulle ehdotuksen, että laittaisin kaikki tarinat uusien lisäksi samoihin kansiin. Siihen innostuin. Samalla voin päivittää vanhojakin tietoja. Mukavaa hommaa!
Toivotan kaikille tänne kurkistaville Hyvää Joulua ja Parempaa Uutta Vuotta! Jospa ensi kesänä nähtäisiin fyysisestikin.
Ruusumuori Leila