tiistai 21. kesäkuuta 2016

Ruusujen aukeamisajankohdat




Ruusujen puhkeaminen kukkaan riippuu paljon alkukesän ilmoista. Olen pitänyt kirjaa ruusutarhani tapahtumista.  Vuonna 2020 liitän mukaan kiulukoiden eli ruusunmarjojen kuvia.
2013 oli aika lämmintä, joten 20.6 oli jo kuusi ruusua kukassa.
2014 oli vielä lämpimämpi, joten ensimmäiset ruusut (Kempele ja Kiiminki) aukaisivat ensikukkansa jo 14.6.
2015 oli kylmää, joten Nils-ruusu avasi ensimmäisen kukkansa vasta 24.6
2016 on ollut väliin kylmää, väliin lämmintä, siis aika tavallinen alkukesä, joten 14.6 avasi ensimmäisenä silmänsä venäläinen 
2017 alkukesä oli kylmä ja sateinen. Keskikesä ei sen kummempi. Mutta ruusut kukkivat, toiset runsaanmitoin.
2018 kevät oli kaunis ja lämmin, liiankin lämmin, heinäkuun helteet tukahduttivat ruusujen kukintaa. Itse Ruusumuori sairasti rintasyövän raskaine hoitoineen. Joskus se kastelukannunkin kantaminen otti voimille. Joten Kesäkahvila oli suljettuna. Ruusutkin olivat jotenkin allapäin.
2019 kevään tulo on näyttänyt aika voimalliselta ja kaikki (nyt laskettuna) 113 ruusulajia/lajiketta ovat selvinneet talvesta hyvin. Esimerkiksi tuo rupincola ja Nils taas kilpailevat jo vihreine lehtineen kahvila-aitan punaisella seunustalla. Kahvilaa olen jo kunnostanut ja avaan sen juhannussunnuntaina 23.6. Valitettavasti otus nimeltä kääriäinen on ollut hyvin työteliäs tänä keväänä ja on tuhonnut monen ruusukukinnon päät, varsinkin rugosaruusuilta. Samoin vattukärsäkäs teetti minulla töitä, joka aamu kourallinen katkaistuja nuppuja. Kun en mielelläni käytä myrkkyjä, niin pensaani kärsivät. Myös yllättävä toukokuun helle ja välillä yöpakkanenkin tuhosi monen ruusun uudet vielä avaamattomat silmut, suorastaan paloi tai paleltui. Näin kävi mm. Kiimingin ruusulle, joka kasvatti sateisen lämpimässä syksyssä  2018 ehkä liiankin voimakkaita "vesivarsia", jotka eivät sitten kestäneet sään vaihteluita.

Olen myös oppinut, että jokainen ruusu on oma persoonansa, tarvitsee omant sääolosuhteet, aikansa ja huomionsa. Joku vuosi on niille otollinen, joku toinen ei. Suomen kesät ovat aika yllätyksellisiä näinä aikoina ja ruusut reagoivat niihin. Tosin minäkään en tiedä vielä oikein, mitä ravinteita ruusut milloinkin tarvitsevata ja minä verran. Jos annan liikaa, ne ei tee kukintoja, kasvattavat vain vartta ja lehtiä, jos annan liian vähän, ne riutuvat.

2020 kevään keikuttelu oli väliin lämmintä, väliin pakkasöitäkin. Kesäkuun helteet tulivat. Osa ruusujen uudemmista versoista silmuineen suorastaan paloivat, eivät kestäneet kylmän ja kuuman vaihtelua. Mutta ihanasti ruusut kukkivat tänä kesänä, jotkut suorastaan sydäntä murskaavasti. Viime syksyn uusista ja vanhoista lajikkeista 112 on elossa, vain kaksi ei nosta päätään: ihana Robusta ja englantilainen vanha lajike Danvich Rose. Jotkut kanadalaiset ja ranskalaisetkin jossittelivat, mutta sieltä ne nousevat. En tiedä ehtiikö sitten kukkaan. Tässä alla melkeinpä joka kesäinen järjestys nuppujensa avautumisessa. Syyskesän lämpöä ja aurinkoa riitti pitkään, sopivasti sadettakin.


Rosa rupincola

Kevät 2017 on ollut aikaansa pari-kolme viikkoa jäljessä, ja varmasti vaikuttaa ruusujenkin kukintaan!

Kevään 2018 toukokuu oli aivan ihmeellisen aurinkoinen ja lämmin. Kasvukausi oli huikea. Etelässä juhannusruusukin kukki jo toukokuussa. Ei täällä! Kaikki tyrehtyi kylmään kesäkuuhun. Eivätkä ruusutkaan tykänneet kuivasta toukokuusta ja sitten säikähtivät kylmyyttä. Vasta kesäkuun lopulla kukkaset alkoivat aukomaan silmiään. Ilolla olen seurannut, että vattukärsäkästä oli vähän tänä keväänä, mutta kääriäinen vioitti monia rugosaruusuja.

Rosa rupincola kuin myös monet muut ruusut ovat nuppuja täysi. Mutta vielä odotellaan.

-Täydessä kukassa 4.7.- 10.7.2017, kukinta noin yhden viikon ajan

ROSA RUPINCOLA kukki, kuten kuvassa, kesällä 2017 täysillä. Nyt kesällä 2018 piti karsia niitä kukkivia oksia pois, sillä tämän pimpinellasuvun lajikkeet eivät kuki samaan versoon, vain uuteen. Joten nyt sen vuoro on kasvattaa vain uusia versoja ja kukinta jää vähemmälle, kuten monella muullakin tähän lajiin kuuluvalla. Eikä se ollut edes ensimmäisiä kukkijoita. Mutta kukki kesäkuun puolivälissä.

Keväällä 2019 Rosa Rupincola näytti taas kykynsä ensimmäisenä kukkijana. Kesäkuun puolivälissä se kukki täysillä, ihmeen runsaasti, vaikka kärsäkäs tuhosi puolet sen kukinnasta. Kuvissa kukat näyttävät isoilta, koska nuo tumman vihreät lehdet ovat pienet ja sirpakat.

Kevät 2020 Rupincola jälleen ensimmäinen kukkija. Ja ensimmäinen valitettavasti vastaanottamassa kärsäkkäiden tuhot, joten kukinta jäi aika köykäiseksi. Nyt tosin ympäröin pensaan muovilla, jonne kärsäkkäiden munimat nuput nyt tippuivat ja tuhoon joutuvat.




2017

Rupincola jo vähän väsähtäneenä
2019
Rupincolan ensimmäinen kukka 2020, 16.6


Yleensä juhannusruusun sukulaisiin eli spinosissimaruusuihin, vanhaltaan tarhapimpinellaruusujen lajikkeilla on pienet mustat tai tummanpunaiset kiulukat.


Rosa Nils

on ihana vaaleanvihreine lehtineen ja kuppimaisine kukkineen.

4.7. 2017 avasi myös kukkansa ja on komeimmillaan 9.7- 17.7.2017

ROSA NILSILLÄ kävi samoin kuin rupincolalle. Se antoi kaikkensa vuonna 2017 ja nyt  2018 teki vain muutamia kukkia kesäkuun puolivälissä. Se kasvattaa voimallisesti uusia versoja ja kukkii niihin taas ensi kesänä.

Keväällä 2019 Nils on kasvanut sekä korkeutta että leveyttä ja kukki kauniisti yhdessä Rosa Rupincolan kanssa, vähän sen jälkeen eli kesäkuun puolessa välissä.

2020 Nils rehenteli oksiensa kasvullaan, ehkä kasvaa liian rehevässä maassa ja tekee paljon oksia ja lehtiä, mutta nytkin vähemmän kukkia. Kaunis sen vihreys kuitenkin! Kilvassa kolmas kukkansa avaaja!






2017
Vuosi 2018

2019

2020


Myös keltaruusuihin kuuluvat lajikkeet kantavat mustahkoja kiulukoita.
 


Kempeleenkaunotar 

19.6.16 avautui  lähikuvassa ja pensaana tuoksuineen...

4.7.17 avautumassa... 9.7 täydessä kukassa...edelleen kukkii, joten sen kukkimisaika on noin kolme viikkoa!

15.6.18 alkoi KEMPELEEN KAUNOTAR kukkia harvakseltaan ja yhä heinäkuun alussa kukkii valtoimenaan. Tosin yksi kukka kestää avonaisena vain päivän pari. Tämä ruusulajike taitaa olla Onnen kanssa pihan jättiläisiä ja valtaisi pian juurivesoillaan pihan, jollei ruohonleikkurin käyttö sen ympärillä pitäisi sitä aisoissa. Olen rakentanut viereen ruusuportin, jossa se köynnöstää yhdessä viereisen Tarja Halonen-ruusun kanssa. Lopettelee kukintaansa 10.7.

20.6.19 Kempeleen Kaunottareen alkoi ilmestyä kukkia, aika harvakseltaan. Koko pensas onkin kasvattanut enemmän voimakkaita varsia ja lehtiä kuin kukkia. Ehkä liian voimakas maalaji sille, vaikka olen yrittänyt välttää mitään lannoitteen antamista sille. Joudun syksyllä leikkaamaan sitä aika rajusti.

2020 Kempeleen Kaunotar oli kolmas nuppujensa avaamisessa eli 18.6 ja viikon päästä oli täydessä kukassa. Nyt jos koskaan kukki tämä kaunotar, upeasti, vaikka en keväällä kovin sitä leikannutkaan.  Nyt syksyllä karsin siitä paljon paksumpia oksia pois.


Ympärillä on tädykekukkameri

Vuosi 2018 köynnöstävä Kempeleen Kaunotar 


2019


2020 runsas kukinta 


Osittain villiruusuihin kuuluvalla Kempeleenkaunottarella on pienet pitkulaiset kiulukat.



Red Nelly
on hauska iloisesti tuulessa lepatteleva ruusu. Sain sen lahjaksi Särkän Jarilta, kun hän tässä vieraili. Olinkin siitä iloinen, sillä yritin kerran sitä tässä, mutta talven aikana menehtyi. Nyt se on selvinnyt talvesta hyvin, pieni vielä, mutta kukki iloisesti.

20.6. 2019 avasi Red Nelly nuppunsa kamarin ikkunan alla. 

2020 samoihin aikoihin jälleen kukki. Se ei ole vielä kummemmaksi kasvanut, ehkä tullut uusia varsia, mutta pieni vielä on.

2019



2020, kiulukat kuten 
juhannusruusullakin, mustat


 
 Mökinruusu

joka on kovinkin söpö vähän isonnettuna, alla maisemassa...

9.7. 2017 avautumassa ja 17.7 täydessä kukassa ja kukkii vieläkin. Kukkimisaika pitempi kuin Torniolaakson ruusulla eli kolme viikkoa.

15.6.2018 alkoi MÖKINRUUSU kukkimaan, mutta en vieläkään löydä eroa TORNIOLAAKSON RUUSUN kanssa, kukkivat yhtäaikaa. Lopettaneet kukintansa 10.7. Eli kukkivat kolmisen viikkoa.

2019 mökinruusu sekä tornionlaakson ruusua olivat niin kääriäisen valloittamia, että vain hava kukka siellä täällä, vieläkin, vaikka se yleensä on aikainen kukkija. 

2020 mökinruusu oli kauneimmillaan, ei ole aikaisemmin kukkinut noin ahkerasti. Nyt 24.6 parhaimmillaan. Mökinruusu ja tornionlaaksonruusu kukkivat pitempään kuin juhannusruusu ja altaica.




2017

2018

2019

2020, kiulukoita ei ole



Tornionlaakson ruusu 

avaa kukkansa yhtä aikaa mökinruusun kera. Kukat ovat kyllä niin samanmoiset, että epäilen, onko minulla ollenkaan mökinruusua.

12.7.17 avasi kukkiansa ja on täydessä 17.7. Tämä kukki runsaasti noin viikon ja vähän toista.

TORNIONLAAKSON RUUSU on ollut tämän kesän 2018 ilo runsaalla kukinnalla kolmessakin paikassa pihaa. Sen kukat avautuivat yhdessä Kempeleen kaunottaren kanssa kesäkuun puolessa välissä ja kukkii yhä heinäkuussa. Kukkien aukiolo kestää pitempään.

2019 ei siis tämäkään juurikaan kukkinut, kuten edelläkin.

2020 ilahdutti Tornionlaakson ruusu myös runsaalla kukinnalla! Sellainen kukintavuosi todella, kukkii yhtäaikaa mökinruusun kanssa 24.6. Heitä onkin hyvin vaikea erottaa toisistaan. Kukkii vieläkin heinäkuun alussa.



2017

2018

2019

2020, ei kiulukoita


 Martta

on kaunis suurikukkainen rugosa- eli kurttulehtilajikkeista... Ensimmäinen kurtturuusulajike kukkiensa avautumisessa.

9.7.2017 avautumassa ... ja 17.7 komeimmillaan, yhä kukkii ja tekee nuppuja rugosa-ruusujen lailla, vaikka onkin aikainen kukkija. On lopettamassa kukintaansa 29.7.

MARTTA avasi ensimmäisenä ruusuna kukkansa jo 12.6 kivetyksen lämmössä. Se on paisunut kuin pullataikina paikallaan ja lamoaa jo pitkin kivipolkua. Kukkii runsaasti. Taidan leikata sitä syksyllä aika runsaasti. Rugosa-lajikkeena kukkii pitkään. Lopettelee kukintaansa nyt 10.7.

2019 keväällä Martta oli myös tuholaisten valtaama. Pari kukkaa maan rajassa. Vasta puolessa välissä heinäkuuta se rakentelee uusia nuppuja. Ihmeellisesti juuri tarhakurtturuusut uusiutuvat. Taidan raa'asti leikata näitä ruusuja ensi keväänä.

2020 Martta aloitti kukinnan iloisesti 24.6. Se onkin niitä ensimmäisiä tarhakurtturuusuista Adelen kanssa kukinnassaan. Leikkasin Marttaa roimasti keväällä, melkein maahan, ja siitäkös se innostui!



2017 Martta vähän isompana

Vuosi 2018

2019

2020


Martta kuuluu tarharugosaruusuihin, ja kiulukat ovat komeat



Kiimingin keltaruusu

 harisoninruusuihin kuuluva kermankeltainen löytöruusu Kiimingistä, hyvin kaunis...

4.7.17 avautumassa... 9.7 täydessä kukassa, hiljentää kukintaansa 18.7. Kukkii parin viikon ajan.

Silmieni ilo tänä keväänä 2018 oli KIIMINGIN KELTARUUSU Se avautui kesäkuun puolessa välissä ja yhä heinäkuussa kukkii runsaasti molemmin puolin ruusuporttia. Niitä on kaksi, ja hyvä olla tuessaan, missä ne kasvavat korkeutta ja rehevyyttä. Kukkii valiettavasti vain noin kaksi viikkoa.

2019 oli toinen Kiimingin ruusuista aivan rujo paleltuneine tai palaneine versoineen. Toinen pensas teki vain muutaman kukan, toinen vähän enemmän. 

2020 on parhaimmillaan 24.6. Helleaalto avaa kilpaa noita tarhapimpinelloja ja keltaruusuja! Kiimingin ruusulta jouduin leikkaamaan runsaasti oksia. Juuri ne uusimmat versot silmuineen eivät kestäneet tuota helle-kylmä-vaihtelua, suorastaan paloivat! Toisella niistä kukinta on kuitenkin komeaa! Valitettavasti kukinta on aika lyhytaikainen.


Tässä sain sen keltaisen värin näkyviin

2016

2017 akankaalta juurilla
2018
2019
2020 kukka iltasupussa


Kiimingin kaunis ruska ja mustat kiulukat


Malvaruusu

21.6. ruusuista oli kukassa jo herkän kaunis raahelainen löytöruusu Malvankukka eli Malvaruusu...
9.7. 2017 avautumassa ja on runsaimmillaan nyt 20.7. Eli kukkii parin viikon ajan. Tänä kesänä kukinta on hitaampaa, joten vielä on nuppuja. Jatkaa kukintaansa 29.7. vähemmän kukkia kuitenkin. Lopetti. Eli kukkii noin 2-3 viikon ajan.

2018 toukokuun aurinko ja lämpö aiheutti kuivuutta. Siitä on kärsineet tietyt ruusut, kuten nyt tämä MALVARUUSU. Se on hitaasti aukaissut kukkia, on hyvin nuupuneen näköinen. Vasta juhannussateet ovat sitä vähän virvoittaneet. 

2019 Malvaruusun lukuisat nuput kohtasivat tuhon ennen kuin ehtivät kypsyä. Joka kuuma ahava tai pakkanen oli iskenyt. Pari kukkaa löytyi.

2020 Malvaruusu alkoi kukkimaan myös 20.6 jälkeen, ei ole vielä komeimmillaan 24.6, mutta ehkä sunnuntaina kahvilan avajaispäivänä loistaa täysillä. Pitkästä aikaa, sillä sillä on ollut parina vuotena vaikeaa. Kukinta kestää kolmatta viikkoa.


2017

2018

2019
2020, aika mitättömät kiulukat ja harvassa 


Metsäruusu

ja metsäruusu, jonka pelastin erään vanhan autiotuvan pihamaalta, on avannut vähän konstikkaat kukkansa. Palkin metsäruusulle ei riitä pelkkä viisilehtisyys, niitä on väliin 7-10, mukana kolme muuta metsäruusua....

9.7.2017 avautumassa .... ja on täydessä kukassaan 17.7, kuten myös karjalanruusu ja muut metsäruusut. Villiruusut kukkivat aika pitkään, työntäen yhä vain lisää nuppujaan. Joitakin kukkia vielä 25.7, mutta lopettelee. Eli kukkii noin kolme viikkoa harvakseltaan.

2018 metsäruusuja kuin ei karjalanruusuakaan haitannut toukokuun kuivuus. Nehän vain innostuivat, sillä ne usein kasvavat kuivilla paikoilla. Kaikki ovat kukkineet hyvin runsaasti ja aloittivat kukintansa tänä keväänä kesäkuun puolivälissä, yhä ovat kukassa. Karjalanruusu on näistä pisimpään kukkiva.

2019 ei ollut metsäruusuillekaan mukavinta aikaa. Kukkia harvanlaisesti. Pelkään, että niille tämä maa on aivan liian rehevää, joten ne kasvattavat vain vartta ja lehtiä ja kukinta jää köykäsemmäksi. Ne ovat riehaantuneet aivan liikka, joten joudun leikkaamaan niitä aika rutkasti.

2020 kukkivat kaikki metsäruusut ihan kilvan kauneuttaan ja herkkyyttään. Niitä on ilo katsella. Ehkä sunnuntaina 28.6. parhaimmillaan. Nythän tuota hellettä on riittänyt jo kolme viikkoa ja jatkunee. Satoi sopivasti, ennenkuin ruusut puhkesivat kukkaan, eikä ole tiedossa vieläkään sadetta. Lämpö jatkui heinäkuun alkuun asti. Metsäruusut kukkivat kaikki vielä runsain mitoin. Samoin kukkii Karjalanruusu!





Lukkaroisten metsäruusu on sitä enimmin sitä muistuttava



Volmarin ruusu on metsäruusuista punaisin. Tämä paljastuikin kiulukoiden ilmestyttyä KARJALAN RUUSUKSI!
Olin löydöstäni oikein iloinen!

2017 Karjalan ruusun kukinta kestää pitempään kuin metsäruusujen. Yhä vielä on komeassa kukassa 25.7. Lopetti kukintansa 31.7. Kukkii pitempään kuin muut villiruusut.

KARJALANRUUSU vuonna 2018 on aivan rehoittamalla kasvanut kuivuudesta huolimatta ja kukki myös kauniisti. Se on jo pari metriä korkea!

Heinäkuun alku 2019 .Samoin on Karjalanruusu kasvanut aivan liian reheväksi ja siten kukkii heikosti.  Taidan leikata sitäkin.


2020 Karjalan ruusu kukkii kilvan metsäruusujen kanssa, paitsi että se on paljon korkeampi kuin ne. Korkeudessa se kilpailee Kempeleen ruusun kanssa, kukatkin ovat hyvin samanlaisia aniliininpunaisia, kiulukat vain erilaisia. Tämä ruusu kukkii paljon pitempään kuin metsäruusut. 

Villiruusujen rivistö on komea. Jopa koiranruusussa on paljon nuppuja nyt,
keskellä tuessaan.

 2018



2019 kaunis ruska

Kukat kilpailevat kauneudellaan Kempeleen kaunottaren kanssa.


Karjalanruusun kiulukat ovat aika samanlaisia kuin Kempeleellä, mutta vähän pyöreämpiä.


Koiranruusu

2017 tuossa rivissä on myös keppien avulla tuettuna KOIRANRUUSU, joka ei tahdo kestää pohjoisen pakkasia, usein paleltuu latvuksista, eikä sitten kuki. Nyt aloittaa kukintaansa 25.7. Kukinta kesti vain noin runsaan viikon ajan.

2018 kevät koitteli koiranruusua, sitä oli leikattava paljon. Se tekee uusia versoja, mutta kukkii myöhempään kuin muut villiruusut. En tiedä vielä kukkiiko ollenkaan. Komeita pitkiä uusia versoja se on kasvattanut paljon! Yritän kevättalvella suojata sitä paremmin.

2019 paleltui koiranruusun versot, mutta nyt se on kasvattanut aivan uusia, joten odotan kukintaa. Koiranruusu on E-Suomen villiruusuja, eikä oikein menesty täällä. Syksyllä taivutin sen komeita versoja alas maahan ja peittelin niitä. Jospa näin saisin sen säilymään paleltumatta. E-Suomen kukkija!

2020 koiranruusulla paleltuivat taas nuo pitkät varret, mutta on nyt pienesti kukassa. Kukkii vasta heinäkuun puolessa välissä.




2017
2019

2020


Altaica

sekä seminaarinruusu ja sen sukulainen Altaica, jotka ovat hyvin samanlaisia. Ehkä tällä Raahen seminaarinruusulla on vähän vaaleanpunainen vivahdus kukinnassaan ja voimakkaasti punaista varressa ja lehdissä.

9.7.2017 täydessä kukassa... ja ovat runsaimmillaan 13.7 ja lopettamassa kukintaansa 18.7, komeimmillaan noin 10 päivän ajan.

2018 nämä ruusut kokivat suurta parturointia. Kuivia oksia oli paljon, eikä niitä uusia kukkivia versoja viime vuodelta paljoakaan. Joten näiden kukinta oli vähäistä ja alkoi kesäkuun puolivälissä. Sama juttu RAAHEN SEMINAARIN ruusulla.

2019 kevät ilmoine ja tuholaisine oli vaikea aika useille pimpinellaruusuille, kuten myös Altaicalle. Muutaman kukan vain teki.

2020 tämä yksinkertainen juhannusruusu on näyttänyt todella voimansa. Ei pensas upeampi voi olla! Nyt 24.6. parhaimmillaan. Valitettavasti kukinta-aika on vain viikon verran.


Rosa 'Altaica'
2017
2017
Altaica 2018
2019

2020



RAAHEN SEMINAARIN ruusu on ehkä oma lajinsa (Jari Särkkä), vaikka minusta se muistuttaa kyllä paljon Altaicaa, ehkä kukissa vieno aniliinin punainen vivahde.

2017 aloitti kukintansa 2.7, kukkii komeimmillaan 9.7 ja lopettamassa kukintaansa 18.7.

2018 kukki harvakseltaan kuten Raahen Seminaarin ruusukin, mutta syyskesästä kasvatti paljon uusia versoja.

2019 samoin kävi Seminaarin ruusulle. Sen lehdetkin muuttuivat ihmeen hopeisen värisiksi, liekö toukokuun kuumuudesta tai hallaöiden vuoksi. Se tekee kyllä iloisesti uusia versoja, joiden luulisi kukkivan taas ensi vuonna.

2020 tämä nk. seminaarinruusu poikkeaa Altaicasta sillä, että sen lehdet ovat hopealle hohtavat. Tosin se voi johtua paikasta ja maaperästäkin. Mutta yhtä riemukkaasti ja samaan aikaan tämäkin pensas kukkii. Vain vähän olen siitä kärsäkkäiden katkomia nuppuja poiminut.


Raahen seminaarin ruusu


2017 seminaarin ruusu sai kumppanikasviksi jalokurjenpolven
2019
2020


Kiulukat kuten Altaicallakin


Posliinikaunotar

Nähtävästi  nämä kaksi seuraavaa ovat hyvin aikaisin kukkivia, jotka istutin vasta pieninä taimina, mutta ovat jo kukassa: Pirjo Raution risteyttämä pimpinellaruusu Posliinikaunotar, joka hauskasti vanhemmuuteen suipistaa terälehtensä tähtimäisesti, aika suuret kukat.

2017 Posliinikaunotar on vähän kärsinyt keväästä ja kukinta oli huonoa. Avasi kukkansa 9.7.

2018 pimpinelloihin kuuluva POSLIINIKAUNOTAR kärsi kovasti kuivuudesta (olisi pitänyt kastella paljon enemmän) ja se melkein nuupahti. Nyt vasta heinäkuun alussa se on vironnut ja tekee muutamia nuppuja. Toivottavasti se vahvistuu siitä.

2019 Posliinikaunotar on kasvanut korkeutta mukavasti tuessaan ja kukkikin, mutta kukat olivat vähän surkean näköisiä johtuen varmaan hankalasta keväästä.

2020 Posliinikaunotar on onnistunut voimistumaan parin kuivan kesän jälkeen. Ja kukkiikin mukavasti 24.6.. parhaimmillaan. Sen kukat sulkeutuvat hauskasti kolmion mallisiksi, kukat ovat aika isot!



2018 kuivuus esti kukinnan
2020



Suzanne

Toinen ruusu, joka oli jo ostaessa melkein auki, on suloinen Suzanne, kanadalainen pimpinellaruusu (siis juhannusruusun sukulaisia). Toivon näiden uusien ruusujen kestävyyttä puutarhassani.

2017  Kanadalainen Suzanne- ruusu myös kärsi kylmästä keväästä, joten kukinta on melkein mitätön, mutta kasvua on menossa. 

2018 Olin menettää Suzannenkin kuivuuden vuoksi. Onneksi se on  vironnut, mutta en tiedä vielä, jaksaako puskea kukkiaan.

2019 Suzanne ei kukkinut juuri lainkaan. Mutta se on kasvattanut paljon uusia varsia ja vahistuu.

2020 Suzanne on kärsinyt kahdesta viime vuodesta. On kuitenkin voimistunut ja tuuheutunut, mutta nuppuja ei ole löytänyt. Toivottavasti ensi kesänä näen kukat!



2018

                                                                                                                                                                                                                            2019



Juhannusruusu Plena

Jatkan tätä listaa uusilla ruusuilla sitä mukaan, kun ne aukeavat. Tottakai juhannusruusukin on avannut kukkansa kellarin katolla, mutta sinne en lähtenyt kiipeämään kameran kanssa. Mutta tässä vanha kuva:

9.7.2017 täysin auki maakellarin katolla kuin suuri valkoinen pilvi ja muuallakin avautumassa... kukkii täysillä vielä ennen sateita 16.7. Kukki tänä kesänä noin kolmen viikon ajan, nyt lopettamassa kukintaansa 25.7. Hauskaa kyllä, ruusu nosti uusia oksia ja teki uusia kukkia vielä heinäkuun loppuun asti. Kummallinen ruusukesä!

2018 JUHANNUSRUUSU  "PLENA" alkoi kukkimaan täysillä oikeaan aikaan eli juhannuksen aikaan ja on nyt heinäkuun alussa joka kolmessa paikassa runsaimmillaan. Yhä kukkii P-Pohjanmaalla useissa pihoissa vielä täysillä, kuten minunkin kellarin katolla.

2019 Juhannusruusu oli jälleen kuin valkoinen pilvi kellarin katolla ja muuallakin. Siihen ei pure kuuma eikä kylmä, nyt ei kääriäinenkään. Kerrankin se kukki oikeaan aikaan!

2020 on juhannusruusun riemua ihan sen oikeaan aikaankin. Juhannuksen jälkeen se on puhjennut runsaimpaan kukintaan joka puolella. Kellarin katolla on valkoinen pilvi!




Kasvaa myös pihalla olevan vanhan portaiden kupeessa 2018

2020


Wasagaming

22.6.16 Kaksi mitä kauneinta ruusua näytti minulle komeutensa, molemmat aikaisia rugosa-lajikkeita, kuten edempänä Marttakin. Toinen on kanadalainen Wasagaming, pieni pensas, mutta ihan täynnä nuppuja, tässä auennut lilan violettinen kerrottu kämmenen kokoinen kukka...

12.7.2017 avautuu Wasagaming, on kasvanut kovasti ja kukkii parhaimmillaan 18.7. Sateet runtelivat pahoin tämän ruusun nuppuja, eivätkä ne ruskettuneena enää avautuneet. Mutta ruusu tekee kovalla vauhdilla uusia oksia ja uskon, että kukkii enemmän ensi kesänä. Mietin tukea. Toivon että vielä avaa nuppujaan 25.7.

26.6.2018 aukeni ensimmäinen WASAGAMINGIN suuri kukka ja sitä hulvattomuutta on jatkunut tähän heinäkuuhun saakka ja varmaan puoliväliin vielä. Kuinka upeaa on kukinta!!! Harmi vain kun en keväällä jaksanut rakentaa sille, naapurille Ilmari Heinrichille ja Sofianruusulle tukea. Ne tarvitsevat suorastaan portin tai jonkinlaisen perkolan tuohon kivipolulle, ovat kaikki korkeita ja voimakaskasvuisia. Syksyllä täytyy sellainen tehdä. Nyt onneksi karhut kantavat sitä sylissään.

Kesäkuun lopulla 2019 Wasagaming kukki kivasti, tosin sekin kärsi hyönteisistä, mutta kukki aika pitkälle heinäkuuhun. Se tarvitsee kunnon tuen, joten pyrin rakentamaan portin sen ja toisella puolella olevan Sofian ja Wasagamingin vieressä olevan korkean Heinrich Ilmarin tueksi keväällä -20.

2020 Wasagaming vähän on odotuttanut, mutta täynnä nuppuja! Sen tueksi on nyt rakennettu kahdesta hetekan jousipohjasta portti "hetekkaportti". Siinä se jo kiipeilee ja nuput kurkistelevat jousituksen raoista. Toisella puolella on Sofia, joka on aloittanut kukintansa 24.6 ja saa tukea portista etteivät sen oksat lakoa sinne tänne. Kukkii pitkään, monta viikkoa.

Voi huomata värieron johtuen mihin aikaan vuorokaudesta sitä kuvaa.
Alla olevalla on luontaisempi väri.

Tähän kuvaan on tullut oikea väri!

2017


... wasagaming alkaa olla komeimmillaan karhuihin nojaillen:

2017

2018 minun piti rakentaa tähän portti ja tuki, nyt
saa karhut tukea tätä vielä

2019

Hetekkaportti vähän vangitsee pursuilua


2020


Sofianruusu

ja yllättävän kaunis, sekin isokukkainen puolikerrottu raahelainen löytöruusu Sofia, vasta yhden talven yli kasvanut, mutta voimakkaasti kasvava ja täynnä nuppuja (löytyy Särkän taimistolta)...

9.7.2017 avautumassa .... 17.7 komeimmillaan kahvilan ikkunan edessä!  Toinen Sofia alkaa kukkimaan Rugosa-ryhmässään. Yhä 25.7. on täydessä kukassa. Tosi kiitollinen kukkija! Lopetti kukintansa heinäkuun lopussa. Eli parhaimmillaan kukinta kestää neljäkin viikkoa!

27.6.2018 alkoi siis kukkimaan SOFIANRUUSU yhdessä Wasagamingin kanssa. Sen kukinta on yhtä runsasta kuin viime kesänäkin. Todella kiitollinen ruusu! Sitä on minulla kahdessa paikassa. Nyt heinäkuun kuumuuden vuoksikin kukinta on ollut nopeampaa. Alkaa jo olla loppumassa 10.7.

2019 samoihin aikoihin kuin edellsivuonakin alkoi Sofia kukkimaan, kukkii pitkään heinäkuussa. 

2020 Sofian paras kukinta-aika taitaa sopia kahvila-avajaisiin 28.6, mutta sitä ennen jo komeasti kukassa! Sen tukena on nyt tuo hetekkaportti toisella puolella Wasagamingia! Sofia kukkii runsain mitoin sekä kahvila-aitan ikkunan alla että tässä portin luona.




2017

2017

2017
2018 Sofia estää jo auringonvalon pääsyn kahvila-aittaan

Sofia tuolla polun päässä oikealla, johon portin aion rakentaa.

2020





Linnanmäen kaunotar

sekä kaunis tarhapimpinella-suvun löytöruusu Linnanmäki aloitti myös kukintansa, jota Majuri-kissakin ihastelee.

9.7.2017 täysin avautunut ja kasvanutkin viime kesästä, kukat hurjan isoja, on lopettamassa ensimmäistä kukintaansa 20.7. mutta voi kukkia vielä lisääkin. Kyllä nuppuja vielä löytyy. Tekee uusia kukkia vielä elokuun alusskain, mutta harvakseltaan.

LINNANMÄEN KAUNOTAR kuului tänä keväänä siihen pimpinellajoukkoon, että kuivia oksia oli paljon. Sitä karsittiin paljon. Joten kukinta ei ole yhtä komeaa kuin edellisvuonna. Se aloitti kukintansa 27.6 ja tekee uusia kukkia ja nuppuja koko ajan. Sen kukinta voi uusiutua vielä syksymmälläkin eli silläkin on oma sisukas luonteensa. Huomaan, että kun kukat ovat harvassa, ne ovat nyt sitäkin suuremmat. Katso kuva alla!

2019 kesällä kärsi myös Linnanmäki, kuten muutkin pimpinellat.  Harvakseltaan kukki.

2020 Linnanmäki alkoi kukkimaan kesäkuun viimeisellä viikolla, kukkii heinäkuun pari ensimmäistä viikkoa myös, mutta ei kovin runsaasti. 





2017




Linnanmäen suuret kukat ovat kauniita harmajan tukensa
vieressä v. 2018

Ruska tällä ruusulla on kaunis, 2019

2020




Paimion ruusu

24.6. 16 Ruusut aukeavat aika vauhtia! Nyt alkaa kukkimaan herkän kaunis Paimion ruusu

9.7.2017 täysin avautunut.... ja loistaa nyt surkean Tove Janssonin rinnalla, jota kevät vaurioitti. lopettaa kukintaansa pikkuhiljaa 18.7. Kukkii parin viikon ajan.

25.6.2018 aukaisi PAIMION RUUSU harvan nuppunsa. Se oli keltaruusuista se, mitä piti myös kovakätisesti käsitellä. Paljon kuivia oksia. Nyt kuitenkin nousee kovasti uusia versoja. Se kärsi myös kuivuudesta. Keltaruusuista vielä sen verra, että hyvin selvisi talvesta Aurora, Hesperia ja Viljaminkeltaruusu, mutta kärsivät kuivuudesta, joten eivät varmaankaan kuki tänä kesänä. Tosin kasvattavat voimakkaita varsia.

2019 kaikki keltaruusun eli harisonin ruusut olivat aivan raukkana. Pari hoitamatonta surkeaa kesää ei niitä paljoa koristellut. Syksyn sateissa ja lämpimässä vasta tekivät kukkia. Pensaana se rehevöityi kovasti.

2020 Paimio kiitti tänä kesänä monen vuoden odotukset runsaasta kukinnasta, mutta uskon että se pystyy vieläkin parempaan. Se aloitti kukinnan myös kesäkuun viimeinen viikko ja kukkii pari viikkoa.





2017

2017
2019 pensas kasvoi kooltaan

2020


Suurikukkainen Ristinummen ruusu

9.7.2017 avautumassa..., mutta ei kuki paljoa tänä kesänä, vartta on kasvattanut. Vielä 25.7 tekee uusia kukkia. Lopettaa kukintaa 29.7, mutta kukinta kestää noin kolme viikkoa.

27.6.2018 aukaisi tänä kesänä RISTINUMMI ensimmäisen suuren kukkansa kaikille ihmeteltäväksi ja sitten on kukinta jatkunut yhtä komeasti. Kukka on tosiaan huomiotaherättävän iso ja kestää auenneena pari päivää. Nuppuja on vielä kasvamassa, joten kukinta jatkunee tuonne heinäkuuhun. On lopettanut kukintansa 10.7.

2019 Ristinummi kukki aika kivasti mutta harvakseltaan.

2020 Ristinummi alkoi kukkimaan heinäkuun ensimmäisellä viikolla. On jotenkin laihanlainen. Kukkia harvakseltaan.



vuosi 2018 todella isot kukat, 10 cm 
2019, kaunis se on tuota punamultaseinää vasten ja kasvanut kovasti pensaana.

2020



Suorsa

 suurikukkainen Muhokselta muistuttaa Ristinummea, lehdet erilaiset.

9.7.2017 alkoi avautumaan, paljon nuppuja... sateet runtelee, mutta vielä on nuppuja 25.7. ja on lopettanut kukintansa 30.7

Samoihin aikoihin kuin samalla seinustalla oleva Ristinummi, avasi myös SUORSA ruusu suuret kukkansa, yhtä isot. Kas kummaa, kun tuo kukkakin on vähän samanlainen! Suuri ero on kuitenkin lehdissä. Ristinummi on suvultaan pimpinelloihin kuuluva ja Suorsan ruusu taas rugosa- eli kurttulehtiin kuuluva. Nuppuja on paljon.

2019 Suorsa on vielä aika pieni pensas, mutta sitkeä. Kukki harvakseltaan.

2020 Suorsa on rehevöitynyt ja kasvanut. Se aloittaa kukintansa pian edellisen jälkeen, mutta jatkaa kukintaansa pitkälle lokakuulle. Tämä sivu on vain niin täysi, ettei se liitä kopioitua kuvaa enää mukaan.



Suorsan ruusu ojentamassa itseään auki 2018

2019, keltainen kaunis syysväritys
2020 



Rosa Tarja Halonen

12.7.2017 on aloittanut kukintansa ja on kauneimmillaan 18.7. Lopettelee kukintaansa pikkuhiljaa 25.7. Kukinta kestää pari viikkoa.

Heinäkuun alussa 2018 alkoi TARJA HALONEN kukkia. Siitäkin parturoin puolet kuivia oksia pois, ylös en ihan yltänytkään, sillä se on kasvanut tuonne pitkästi yli kahteen metriin. Tein sille kuten Kempeleen Kaunottarellekin tuen ruusuportteineen, jota se nyt mukavasti kipuaa. Nuppuja on tullut paljon, joten odotan siltä pitkää ja kaunista kukintaa.

2019 Tarja Halonen kurottuu tuonne yli kahden metrin ja voimallisuudessaan meinaa kaataa tukitorninsa. Olen tehnyt kaarevan lisätuen sen ja Kempeleen Kaunottaren väliin, joten annan sen rönsyillä. Kukki heinäkuun ihan kivasti.





2020 Taranruusu on kasvanut niin tuuheaksi ja meheväksi, että se rikkoon tukensa. Olen sitä paikkaillut. Komeasti sekin kukki tämän kesän.



2017
2019 ruusuportti





Ja ujo Kirovskin ruusu Adele

9.7.2017 avautumassa ja kukkii parhaimmillaan 20.7 ja yhä 25.7.

Pian kesäkuun lopulla 2018 Martta-ruusun kanssa tämä ADELE alkoi kilpaa kukkimaan. Niissä on kyllä niin samanlaiset kukat ja lehdet, että on vaikea erottaa. Ehkä tuo Adele nuokkuu vähän enemmän, siksi sanosin Adelea ujoksi ruusuksi.  Tämä ruusu on vauhdilla kasvanut korkeutta.

2019 Adele on nopeakasvuinen pensas, joskin sekin oli harvakseltaan kukassa. Onneksi sillä on tilaa levitäkin. Onhan se kaunis, joten annan sen levitä.

2020 Adelesta on tullut iso, aikuinen pensas. Olen joutunut sitä leikkelemäänkin. runsaasti kukkiva noin kolmen viikon ajana.




Adele kesäkuussa 2018
2019 voimakas kasvultaan Adele


'Ainola'

Luumuruusuihin kuuluva oululainen löytöruusu 

9.7.2017 avautumassa, pieni vielä mutta runsaasti kukkia 15.7, pikkuhiljaa lopettaa kukintaansa, eli kukkii parin viikon ajan. Sen herkkä kukinta kestää noin kolme viikkoa.

Tänään 2.7.2018 katselin onnetonta AINOLAA. Se on todella kärsinyt kuivuudesta kuivalla paikallansa, muutaman nupun nyt on tehnyt, sateen jälkeen. Sivelin sen hentoja varsia ja kerroin, että siirrän sen syksymmällä oikein rehevään maahan, paikkaan missä se voi kukoistaa, sillä niin kauniita nämä luumuruusut ovat.

2019 huomasin, että Ainola ihan itki kuivassa paikassaan, joten syksyllä muutin sen tuonne Lasikankaan omenapuun viereen mehevään maahan ja sehän innostui!

2020 Ainola näytti viihtyvän uudessa paikassaan, alkoi jo mukavasti kukkimaankin. 



2017
2018
2019, uudessä paikassaan liiterin edessä



Juhannusmorsian

26.6.16 kaunis ja lämmin kesäpäivä antoi vauhtio monelle uudelle ruusulle:

10.7.2017 avautumassa... runsas kukinta 12.7, vielä kauneimmillaan 17.7. Kaikki saman rivistön vaaleanpunaiset pimpinellaruusut vielä runsaassa kukassa 20.7. Kukinta-aika pitempi kuin juhannusruusulla, nyt 25.7 on  vielä kukkia, mutta jo hiljentyy. Kukinta-aika noin kaksi-kolme viikkoa.

Kuten kuvista näkyy vuodelta 2017, tämä ruusu oli viime kesän kuningatar. Niin mahtavasti se kukki ja loimutti tuoksuaan pitkälle pihaa. Tarhapimpinella-ruusu eli spinosissima, kuten he nykyään näitä nimittävät, kärsii myös vuorovuosien kukinnasta ja versojen kasvusta. Puolet oksista jouduin karsimaan ja se oli pitkään aika surkean näköinen. Joitakin kukkia nyt tekee.

2019, kuten muutkin pimpinellat, se ei kukkinut edelliskesien kaltaisena runsautena. Toivottavasti tulevana kesänä sitten enemmän.



2017 
2017
vuosi 2018
2019, syysväritystä


Theresa Bougnet, Teresanruusu

11.7.2017 alkaa kukinta, nuppuja paljon... suuria kukkia, kauneimmillaan 18.7 ja kukinta jatkunee. Elokuussa rakentaa uusia nuppuryhmiä syyskuulle jatkuen.

Kuten arvata saattaa kesällä 2017 TERESA alkoi kukkimaan jo kesäkuun lopulla ja puskee uutta nuppua minkä ehtii. Tämä ruusu on remotantti-ruusu. Se tarkoittanee, että se yleensä kukkii kaksi kertaa kesässä, kun vanhat tyngät katkoo pois. Sitä pitäisi leikata keväisin. Paljoa en raskinut. Ihana, kiitollinen ruusu!

2019, onneksi teresanruusu oli lähellä vesisaaveja ja sai ehkä vettä riittävästi, joten kukki pitkälle syksyyn harvakseltaan.



2017
vuosi 2018
2019


Louise Bugnet

Keväällä 2017 istutuin Teresan siskon Louise Bugnetin sisarensa vierelle ja kukkii muutamin heleän valkoisin kukin. Toivotaan sille menestystä kasvussa! Sekin tekee uusia nuppuja vielä elokussa ja syyskuussakin.

Kesä 2018 oli LOUISELLE onnekas, sillä se kasvaa lähellä vesisaavia, joten sitä muistin ja jaksoin kastella, joten se on somasti varttunut ja on aloittanut kukintansa yhtä aikaa Teresa-sisarensa kanssa. Sen nuput ovat tosi kauniita punaisine raitoineen.

2019 Louisen ruusu, teresan sisar, on vielä pieni, mutta voimakas kasvuinen ja kukki muutaman kukan. 


2017


2018 Louisen nuppu
2019, Louisen jännittävä nuppu kukaksi



Tove Janssonin samenttinen ruusu

2017 kevät teki tuhojaan tässä ruusussa. Leikkaan sen ehkä syksyllä aika alas. Mutta joitakin nuppuja alkaa kukkimaan 12.7 ja jatkaa edelleen muutamilla kukilla.

Kesäkuu 2018, jälleen pimpinellaruusu, joka viime kesänä näytti voimansa, oli täynnä kuivia oksia, joten senkin kukinta on ollut nyt kesäkuun puolesta välistä aika vähäistä. Juurelta tosin puskee uusia vahvoja versoja ensin kesän kukintaa varten. 

2019 kesällä Tove Jansson kärsi muiden pimpinellojen kanssa samoin, vain muutama kukka, jokin hyönteinen vei nuput!


2017
2019 siitä on kasvanut rehevä pensas

Arno

Arnon ruusu, joka tänä kesänä ei niinkään ole tehnyt kukintaa, mutta sitä vastoin kasvattanut runsaasti uusia versoja ja korkeutta. Ensi kesänä se on komea jälleen!

17.7 on Arnonruusu komeimmillaan. Viime vuonna se teki versoja, nyt kukkii niihin! Kukinta noin kaksi viikkoa.

Kesäkuun lopulla 2018 tämä siro ARNO näytti jälleen voimansa ja valloitti. Tein sille mielikuvituksellisen tuen ja siinä se tyytyväisenä puskee pirteitä pienen kokoisia, mutta somia kukkiaan. Arno jotenkin hymyilee koko ajan. Lopettanut kukintansa 10.7.

2019 ei arnonruusukaan ollut parhaimmillaan. Mutta ei voinut huonostikaan.




2017
vuosi 2018
2019 siitä on kasvanut rehevä pensas


Belle Poitevine

 Ranska, talon vanhin ruusu! Uskon, että istutettu 1970-luvun alussa kun lisäsiipi, viemäristö ja vesijohto rakennettiin taloon.

2017 aloittanut kukintansa 11.7. Paljon nuppuja! Hurjaa kukintaa 17.7 ja 25.7.  isoja kukkia! Tekee nuppusarjoja vielä syyskuussakin.

Kesällä 2018 tämä talon vanha valtiatar alkoi kukkimaan jo kesäkuun lopulla. Viime vuonna sitä haittasi joku tauti tai kääriäinen, joka pilasi paljon nuppuja, mutta nyt se uhkuu terveyttä ja voimaa.

2019, Belle ei koskaan petä, talon vanhin ruusu, kukki jälleen pitkälle marraskuuhun.


2017

2017
vuosi 2018, isoja kukkia!



Rosa 'Toukoniitty'

2017 aloittanut kukintansa 17.7 ja kukkia parhaimmillaan 20.7, kukkii yhä kauniisti 25.7 Lopetti kukintansa elokuun 10. Eli parhaimmillaan kukinta kestää 3-4 viikkoa.

Heinäkuun ensimmäisinä päivinä 2018 aloitti Toukoniitty kukkimaan. Sillekin tein oman tuen, jossa se nyt ihmeissään rimpuilee ja kasvaa korkeutta. Nuppuja on paljon!

2019 Toukoniitty näytti upeasti kauneutensa, kukki yllättävän paljon ja vahvistui.



2017, vanha tuki.
2018 kiulukoita
2019 nuo hauskat kukinnot



Rosa 'Paavola' tarhapimpinella

28.6.16 Sopivassa lämmössä ja sateessa ruusut aukeavat vauhdilla. Minulla on ihan vaikeuksia seurata kameran kanssa näiden puhkeamisvauhtia.

2017 aloitti kukintansa 11.7, on kasvanut hyvin ja nuppuja paljon, kukkii parahillaan 17.7, lopettelee kukintaansa pikkuhiljaa 25.7.

2018 oli paha vuosi tälle pienelle. Ressukka kärsi toukokuun paahteesta ja kuivuudesta, että pelkäsin sen kokonaan kuivuvan. Kastelin toki. Nyt se on vironnut, mutta ei puske kukkia varmaankaan tänä kesänä. Tällaista on pienten kanssa!

2019 kärsi myös Paavola, tuskin kukki. Syksyllä sitten rehevöityi pensaana.


2017
2018
2019, kaverina harjaneilikkaa


Pappilan neito, kurtturuusuja

2017 avaamassa runsaita nuppujaan 18.7 päivän sateeseen... paljon nuppuja 25.7. alkaa olla komeimmillaan 30.7. Edelleen kukintaa elokuussa ja syyskuussakin.

PAPPILAN NEITO vuonna 2018 aloitti kukintansa heinäkuun ensipäivinä, komeimmillaan heinäkuun keskivaiheilla, kuten kaikki muutkin rugosaryhmän lajikkeet ja kukkivat vielä lokakuussakin, jos lämpö sallii. Kaikki rugosaruusut kärsivät kuumuudesta. Aamulla ne aukaisivat kauniita kukkiaan, mutta lopsahtelivat jo iltapäivällä.

2019 Pappilan neito innostui kukkimaan vasta elokuun lopulla, kuten useimmat kurtturuusut.

2017

2018 pensas on jo kasvanut aikuiseksi ja kukkia oli jo runsaasti
2019, vähän itikoista kärsineenä


Papulanruusu, tarhapimpinella

2017 aloittanut kukintansa 11.7, kauneimmillaan 17.7, lopettelee kukintaansa pikkuhiljaa 25-7.

PAPULAN RUUSU 2018 pimpinellaruusuihin kuuluvana kukki nyt vähemmän, mutta kasvatti runsaasti uusia versoja. Joten eiköhän kuki kauniisti seuraavana kesänä!

2019, samoin kuin muutkin pimpinellat, vain muutama kukka


2017
2019 punainen syysväritys


Punalehtiruusu, Rosa 'Glauca'

2017 kasvanut hyvin ja aloitti kukintansa 11.7. Paljon nuppuja! Kauneimmillaan 26.7. Elokuussa lopetti kukintansa.

PUNALEHTIRUUSU 2018 on jo kasvanut korkeutta mukavasti ja rehevöitynyt leikkauksen ansiosta. Punaisine lehtineen se on silmäntikkuna iloisesti jo keväällä. Lehtien väri haalistuu ruusun kukkiessa. Se on ollut ilo silmille tänä vuonna!

2019 punalehtiruusu oli näyttävä jo punaisine lehtineen, hyvin kasvanut ja kukkii kohtalaisesti heinäkuussa. Syksyllä istutin sen sisartaimen Glauca Nova, jossa on kerrotummat kukat.




2017
2018

2018


Ruuhijärven ruusu, tarhapimpinella

2017 aloittanut kukintansa 11.7 ja on kauneimmillaan 17.7. On niin papulanruusun näköinen, sen vierelläkin, joten on tosi vaikeaa eroittaa niiden kukkia toisistaan. 25.7. lopettelee kukintaansa pikkuhiljaa heinäkuun loppua kohden.

RUUHIJÄRVEN RUUSU 2018 Papulanruusun vierellä on myös noita vähemmän kukkijoita, vain muutama kukka.

2019 sama juttu, tarhapimpinella sekin




2017
2019 muiden pimpinellojen rivistössä


Betty Bland, kanadalainen Skinnerin kasvattama ruusu

2017 on avaamassa runsaita nuppujaan 18.7. On kasvanut jo yli metriseksi, siitä tulee komea pensas! 27.7 kauneimmillaan! Kukki vielä 10.8, mutta lopettelee pikkuhiljaa. Kukinnan kesto noin 3 viikkoa.

BETTU BLAND 2018 on ollut siitä kiitollinen muihin kanadalaisiin verrattuna, että se ei ole liioin kärsinyt kuumuudesta eikä kuivuudesta. Se on kukkinut myös runsaasti koko heinäkuun.

2019, kukki kohtalaisesti




2017
2018
2019


Hansa-ruusu, rugosa-laji

Se, mitä luulen Hansa-ruusuksi, on alkanut kukkimaan 17.7 suuren suuria kukkia! Tekee uusia nuppuja vielä pitkälle  elokuuhun ja syyskuussakin vielä. 

2018 HANSARUUSU ei ollut moksiskaan kuivuudesta eikä liiasta auringosta. Se kukki harvakseltaan heinäkuun lopulta tuonne lokakuulle asti. Huomasin, että puutarhassani on kaksikin pensasta tätä samaa lajiketta.

2019 Hansaruusu on kasvanut voimakkaasti ja kukkikin kivasti



Tämän kesän 2017 Hansa, väri ei ihan oikea
2018, tässä voisi olla lähinnä sen oma väri

2018
2019 omassa maisemassaan


Ruskela, tarhapimpinelloista vanhimpia

2017  aloitti kukintansa 16.7. Nuppuja on paljon huolimatta siitä, että kaikkien uusien versojen silmut pani kevätahava ja yöpakkanen. Kukki aika pitkään uusiin versoihinsa elokuun alkuun asti.

2018 samoin Ruskelan ruususta jouduin leikkaamaan puolet oksista pois, sillä sen kukinta edellisvuonna oli aika hurja. Nopeasti se kasvatti uusia versoja ja kukki heinäkuun lopusta koko elokuun aika kauniisti. Jälleen on kasvattanut uusia versoja kovasti ensi kesää varten.

2019 Ruskela oli myöhisemmistä pimpineilloista ainoa joka kukki, ei ehkä kärsinyt hyönteisistä kuten muut. Ihana ruusuni!


2017
2018

2019 ruskela maisemassaan

Monte Cassino, rugosaruusuja

30.6  Monet sellaisetkin ruusut, joiden kukkimisaika tavallisesti on heinäkuun puolessa välissä, availevat jo kukkiaan. Nyt on todellinen ruusuvuosi 2016! Ehkä sekin merkitsee tässä, että useimmat ruusuistani ovat tulleet täysi-ikäisiksi. Viisi vuottahan on se kasvuaika. 

2017 aloitti nöyrien riippuvien kukkien avautumisen 11.7, nuppuja paljon, syyskuussakin vielä, mutta lopahtavat lämmön ja auringon puutteesta.

2018 hellekesällä Cassino kärsi kuumuudesta, sen raskaat suuret kukat läähättivät ja useat nuput kuivuivat eivätkä jaksaneet autea. Syksyllä se tosin teki useita kukkia lisää.

2019 tarhakurtuissa oli se uusi ilmiö, että ne eivät tehneet kiulukoita, vaikka kukkivatkin. 


2017
2018

2019

Dart's Defender eli keijunruusu 

rugosan ja nukkeruusun risteytymä on herännyt. Kärpäset ovat 
aivan humaltuneena mettä juomassa.

2017 on aloittanut 16.7 kukintansa ja on täynnä nuppuja, erittäin runsas! Kukinta alkaa olla runsaimmillaan 20.7. Lopetti kukintaansa 10.8. Kukinta-aika noin 3 viikkoa.

2018 oli sellainen kesä, että Keijunruusukaan ei jaksanut kukkia tavalliseen tapaan. Vähän myöhässä, vasta heinäkuun lopulla se alkoi aukomaan kukkiaan, eikä se ollut runsasta. Aluettaan se laajensi lukuisilla versoillaan, joita joudun keväällä katkomaan pois monestakin kohden. Todella sikiävää lajia!

2019 huono kukinta. Enkä muutenkaan tiedä mitä pensaan kanssa teen. Se on aivan kauhea leviämään. Onneksi sillä on tilaa, mutta muu kasvusto tuhoutuu. Haittaako?



2017
2017
2018

2019 Keijun ruskaa


Herttoniemen Helena

 löytöruusu Helsingistä, kanadalaisia blanda-ruusuja

2017 aloitti kukintansa 18.7 ja on paljon nuppuja! Joku itikka on tuhonnut osan nupuista, mutta ruusu kasvattaa paljon uusia versoja, ja siten toivottavasti kukkii seuraavana vuotena enemmän.

2018 oli liian kuuma kesä Herttoniemellekin. Sen kukinta oli harvakseltaan, mutta uusia versoja ja korkeutta se kasvatti lisää. Syysväritys oli kullan keltainan.

2019 se on komeasti kilpaillut kauneudesta Mineten kanssa siinä vierellä, mutta ei sekään runsaasti kukkinut




syksy  2018

ILO

2.7. Viime päivinä on ollut suotuisaa veden, auringon ja lämmön suhteen, joten kilpaa alkavat aueta muutkin ruusut:

Ilo ( risteymässä John Davis ja Kempeleen Kaunotar) oikein pursuaa kukkimisintoaan

2017 aloitti kukintansa 18.7 ja on täynnä nuppuja, kasvanut kovasti! Kauneimmillaan 27.7. Lopettaa kukintaansa noin 10.8. Kukkii reilusti kolme viikkoa!

Ilo ei pettänyt kesällä 2018 vaan yhtä runsaasti ja kauniisti kukki. Ehkä sen syvät juuret ovat jo saavuttaneet kostean ja ravinteikkaan savikerroksen.


2019 vuonnakaan ei Ilo minua pettänyt, vaikka meinaa hajoittaa kasvussaan tuenkin, jota pitää vahvistaa ja uusia. Loppukesän kukkijoita näillä seuduilla kuitenkin. 



2017
Oikea väri, 2018
2019 Ilo uudesta näkökulmasta


Moje Hammarberg 

9.7.2017 avautumassa ja avaa lisää valtavia tuoksuvia kukkiaan. On komeimmillaan 10.8. ja nuppuja on paljon. Teki vielä elokuun lopulla uskomattoman komeita nupputerttuja, mutta kylmä esti sen komeilua. Todella runsaskukkainen!

2018 kuin kaverilleen Cassinolle, tälle ruusulle kävi samoin, komeaksi auenneet kukat lopahtivat aivan liian pina kuumuudessa. Kukintakin oli vähäisempää, mutta työnsi nuppuja pitkälle lokakuulle.

2019 kärsi myös tämän kesän



2017
2018 useilla rugosalajeilla syksyn sateiden ansiosta muodostui
suuria, maukkaita kiulukoita, joita kuivatin.
2019 vähän surkeana


Schneekoppe (Snowpavement)

20.7.2017 alkoi avaamaan upeita kuppimaisia nuppujaan ! 30.7 on kauneimmillaan. Jatkaa kukintaansa pitkälle elokuuhun.

2018 kesä surkastutti tämänkin runsaskukkaisen lajikkeen kukinnot ennenkuin se sai olla komeimmillaan. 

2019 liekö viime kesän kärsimyksiä jatkoi tänäkin kesänä, vaikka on usein sen runsain kukkija.


2017
2018

2018, vähän rähmällään
2019 pensas täysikasvuisena


Rosa 'Kerisalo' kauneimmillaan

2017 on avaamassa kukkiansa 11.7, paljon nuppuja. 29.7 on jo lopettamassa kukintaansa. Kukkii kolmisen viikkoa.

2018 KERISALON RUUSU ei kukkinut kovinkaan paljon. Harmi, että se avaa kukintansa jotakin aikoja naapurinasa Ristinummea myöhemmin. Nytkin se availi aika harvakseen kukintoaan.

2019 oli huono kesä Kerisalollekin


2018
2019 kaunis syysväritys

Nystyruusu

 jonka lehdet tuoksuvat niin hyvälle

2017 kukat ovat avautumassa, on kasvanut hyvin pituutta, kukinta parhaimmillaan 18.7. On lopettamassa kukintaansa 29.7. Kukinta kesti pari viikkoa.

2018 NYSTYRUUSU on jo aika voimissaan eli on kasvanut jo pensaan näköiseksi. Mutta vieläkään en raskinut kuivattaa noita pihkaisia lehtiä teeksi. Se aloitti kukinnan samaan aikaan kuin edellisenäkin vuonna, mutta kukinta ei ollut kovin runsasta.

2019 Nystyruusu pensaana on kasvanut hyvin ja helteellä tuoksuu tuossa ulkoportaiden edessä. En ole vielä raskinut poimia lehtiä kuivatettavaksi. Jonkin verran sekin kukki.



2017

2018 syyssateessa
2019 näin on pensas tuuheutunut


Olkkala, ranskanruusuja

2017 on avaamassa runsasta kukintaansa 17.7. ja on kasvanut torninsa huippuun. Runsasta kukintaa 25.7. Kukkii harvakseltaan vielä elokuussa viikon ajan. Kukinta kolmisen viikkoa.

2018 Olkkala oli jälleen kivasti kasvanut tuessaan. Outo ilmiö oli se, että kevätkesästä aloin ihmettelemään katkenneita oksia.  Niitä ilmeistyi aina vain lisää, joten se supisti pensaan tuuheikkuutta. Ajattelin, ensin että kissat hyppivät siinä ja oksia katkeilee, mutta sitten huomasin, että joku itikka niitä puree poikki. Toisen kummajaisen näin syksyllä, kun kaksi riekonpoikasta istui ruusupensaassa ja söivät sen kiulukoita.

2019 Olkkala oli ilo silmille. Ehkä sen paikka on oikea sille, ei liian kuuma, mutta aurinkoa kuitenkin saa. Se kukki heinäkuun lopulla kauniisti. 


Olen tehnyt sielle tuen, joka vähän matkii Eiffeltornia.
2017
Olkkalan runsas kukinta 2017

2017 Olkkala on saavuttanut torninsa huipun
2017

2018
2019 Olkkala maisemassa

Onni

5.7. alkoi sateet! Kolme päivää olivat väliin jopa kaatosateita. Ruusut, varsinkin pimpinellat ja rugosat kärsivät, ruskettuivat ja paatuivat. Tosin Ilo ja Onni, joka alkoi kukkimaan, eivät olleet siitä milläskään.

2017 Onni aukaisi ensimmäisen kukkansa 20.7. Se odottaa auringon remahdusta! Pikkuhiljaa runsastuu kukinta 25.7. Kauneimmillaan 30.7. Lopetti kukintansa 13.8. Kukinta-aika noin 3 viikkoa.

Onni 2018 tuo ruusuillaan onnea koko pihaan aina vain yhtä uskollisesti. Se rönsyilee joka ikkunastaan tuessaan ja on tosi komea. Harmi kun sen kukinta-aika on aika lyhyt, noin 10 päivää vain.

2019 Onni ei myöskään koskaan petä loistollaan. Sehän kipuaa tuessaan kolmeen metriin ja kukkii heinäkuun lopulla komeasti.



Onni on kivunnut ylös kolmatta metriä tavoitellen 2017

2017
2018
2019 Onni laajuudessaan


Liettualainen 'Ritausma', jota silkkikukaksi kutsun

2017 on avaamassa nuppujaan 18.7. ja kukkii kauneimmillaan 30.7. Tekee yhä uusia nuppuja 10.8. Pitkä kukinta-aika, kuten yleensä rugosa-ruusuilla. Teki kukkaterttuja vielä elokuun lopussa.

2018 Ritausma oli täynnä nuppuja, jotka kaikki eivät jaksaneet kukkia. Vähän muutenkin se oli surkean näköinen, koska keväällä jouduin raakaamaan sitä aika lailla, siis kuolleita oksia pois.

2019 arvata voi, kuinka silkkiruusunikin on kärsinyt, mutta elossa sitkeästi on



2017
2018
2019


Rosa Rugosa, yksinkertainan, jonka 
juurakkoja kaivoin Pattijoen kunnantalon
roskiksesta, kuten Hansaakin.

2017 on kasvanut hyvin ja on aloittamassa kukintaansa 20.7. Kukkii vielä syyskuun alussakin.

2018 huomasin, että minulla on kahdessa paikassa tätä villirugosaa. Syksyllä nypin kaikki kiulukat niistä pois, ettei se lintujen avulla pääsisi siementämään luvattomille paikoille. Mutta pitäähän ruusutarassani olla kaikkien rugosalajikkeitten itse EMORUUSUKIN. Kaunishan senkin kukka on.

2019, olen edelleen pitänyt tätä kiellettyä esiäitiä puutarhassani ihan voidakseni esitellä sitä ja poimia sen hyvät kiulukat. Nyt niitä ei tullut, vaikka komeasti kukkikin. Missä mehiläiset?


2018, tässä pensaassa oli kukkia ja kiulukoita yhtä aikaa, Majuri-kissa
taustalla
2019


Nukkeruusu, 'Rosa Nitida'

8.7. oli vihdoin päivä, että saattoi vähän nurmea leikata. Ruusutkin innostuivat!

2017 on avaamassa kukintaansa 18.7. Paljon nuppuja! Kukkii kauniisti 25.7. ja onkin kovin innoissaan. Tekee joitakin kukkia vielä syyskuussakin.

2018 pieni Nitida oli kukinnaltaan vähän laihanlainen. Sehän on soiden ja märkien rämeiden laji, joten ei voinut odottaakaan paljoa!

2019 nitidakin kärsi helteistä ja kuivuudesta, kukki summittaisesti



2017
2018, yleensä tällä on kaunis syysväritys, tässä sumumaisemassa

Orjanruusu

2017 on avaamassa myös kukintaansa 18.7. kauneimmillaan 24.7. Lyhyt kukinta, noin kaksi viikkoa.

2018 ei tämäkään ruusu loistanut kukinnoillaan. Nyt syksyllä on tehnyt uusia versoja, jospa kukkisi ensi kesänä.

2019, orjanruusukin on eteläisempiä lajeja ja täällä vähän kylmän armoilla, nyt kukki huonosti



2017
2018 orjanruusu kasvaa tammen juurella, valitettavasti
tässä kuvassa sitä ei ihan näy.
2019 orjanruusu asettunut tammen juurelle


Raahen Viljaminkeltaruusu 

joka viime syksynä
 tykkäsi vähän huonoa, kun siirsin sitä toiseen paikkaan.

2017 avasi kaksi kukkaa 25.7. mutta siihenpä se tällä kertaa taitaa jäädä. Varsia kasvattaa.

2018 vähän olin huolissani, jaksaako tämä ruusu kasvaa. Kyllä se teki uusia versoja, mutta ei jaksanut muuton jälkeen kukkia. Odotan ensi kesänä sen heräävän kukintaan.

2019 kaikki harisonin eli keltaruusut odottavat omaa aikaansa, ovat kasvaneet hyvin, mutta vain muutama kukka tässäkin

2016
2019 kukintaa


AURORA

2017 , keltaruusu, jonka istutin viime kesänä on kasvanut kiitettävästi ja taitaa olla pari nuppuakin. Odotan kukintaa... ei vielä tänä vuonna, mutta kovasti on vartta kasvattanut.

2017 viime kesänä istutettiin myös MAIJA  HESPERIA.  Sain sen lahjaksi Särkän Jarilta, kun hän tuhosi sitä yhdestä penkistä. Se selvisi talven, mutta on vielä hyvin pieni.

2018 on suorastaan ihme, että nämä ruusulajikkeet ovat vielä elossa. Sieltä muun kasvillisuuden joukosta ne nousivat, oli sitten kuivaa kuinka. Tosin niitä yritin kastella. Nyt syksyllä sieltä nousee jo pitkiä versoja, joten toivon kukintaa ensi kesälle.

2019 Aurora on ehkä liian arka näillä seuduilla, ei ole tehnyt kuin yhden kukan, mutta pensas näyttää hyvältä


2018
2019 Auroran paikka keltaruusujen rivistössä


Kanadalainen Henry Kelsey, jonka
kirkkaan punaista väriä on vaikea vangita kameralla.

2017 aloitti kukintansa vasta 10.8 ja jatkaa vielä pitkälle syksyyn, paljon nuppuja! Kukki komeasti elokuussa ja vielä syyskuussakin. Korkeuttakin on jo toista metriä.

2018 oli paha näille kanadalaisille. Niiden ryhmässä kävi köpelösti, kun en jaksanut hoitaa niitä, en höystää tai kastella tarpeeksi. Ehkä niiden juurella oleva tuoksupielikki vei myös liikaa voimaa. Elossa oli, mutta ei jaksanut kukkia Henry Kelseykään.

2019 kanadalaisten ruusujen kasvu kylmän kesäkuun vuoksi on hidasta, ne kukkisivat vasta syyskuussa, jolloin liika sade haittaa kukintaa. Tästä lajikkeesta en ole edes varma, onko se elossa enää, mutta kukat näyttävät Henryltä



2017
2018 pari kukkaa teki, mutta nuput surkastuivat. Jokin ötökkä söi keväällä sen
lehtiä.
2019


William Baffin 

kanadalainen köynnösruusu,
 jota on myös vaikea saada nuokkuvana kuvatuksi.

2017 on nousemassa pikkuhiljaa korkeuksiin tuoksukurjenpolvien seasta ja alkaa kukkimaan 29.7, tosin vähäisenä vielä. Kukkii vielä pitkälle syksyyn! Joku itikka söi siltä lehtiä, mutta vielä syyskuussakin on täydessä kukassa. Varsilla on pituutta yli metrin.

2018 ei kyllä ainakaan köynnöstänyt. Kyllä se yritti kuivuuden jälkeen syksyllä kasvattaa varsiaan ja tehdä nuppujakin, mutta surkeaa oli. Nämä kukat kukkivat aivan liian myöhään, joten mielestäni eivät sovi tänne ilmastoon, ainakaan tavallisella hoidolla.

2019 Baffin on näistä kanadalaisista eniten kukkiva, pärjäävä




2017
2018, siellä jossakin ruusu.
2019



Lapsenruusu eli 'Alavanhovi'


10.7 Yhä löytyy ruusuja, joiden avautumista odottelen innolla. 


2017 on kasvanut vähän hontelosti, mutta on alkanut kukkimaan 17.7. ja lopettelee 30.7. Tätä ruusua kävi tervehtimässä sen löytäjäkin. Kaunista tuo marmorointi terälehdillä.

2018 samoin kuin Ainola, tämäkin ruusu on liian kuivassa paikassa, kitui kasvuaan eikä tehnyt kuin pari kukkaa. 

2019 Alavanhovi kärsi kuivuudesta, huomasin, että aivan väärä kasvupaikka, joten siirsin sen paikkaan, jossa se saa enemmän kosteutta ja vähän varjoakin. Siitä se innostui.


2017
2018
2019 ruusu uudessa paikassa heti rehevöityi


Englantilainen vanha löytöruusu 'Scubrosa' 

2017 on kasvanut vahvaksi tuuheaksi pensaaksi ja on aloittanut kukintansa 15.7. jatkaa kukintaansa pikku hiljaa. Tekee yhä uusia nuppuja elokuussa.

2018 tämä ruusu on kasvanut kivasti ja kukkikin mukavasti suurilla kukillaan, sain siitä meheviä kiulukoita. Se tosin oli niin lähellä terassia, että jaksoin kantaa sille vettäkin.

2019 olen tältä ruusulta odottanut runsasta kukintaa ja tuoksua tuossa terassin edessä, mutta ei vielä, kukinta aika harvaa heinäkuun lopulla.Kiulukat uupuivat.


2017
Scubrosa maisemassaan terassin edessä 2018
2019



Mukaan Särkältä löytyi kukkiva ruusuntaimi 'Iitin Tiltu'

2017 on aloittanut kukintansa 20.7 hyvässä kasvussa, kukkii kauniisti 25.7. ja jatkaa. Lopetti kukintansa 10.8. Kukinta-aika noin kolme viikkoa.

2018 tämä ruusu, joka oli myös terassin lähellä ja vähän tammen varjossakin, oli ilo silmille. Hyvin talvesta selvinnyt, kasvoi pituuttakin ja kukki iloisesti heinäkuun pari viimeistä viikkoa.

2019 tämä ruusu ilahdutti kukinnallaan tänäkin kesänä!



2017
2018 pienessä tuessaan.
2019 upea Tiltu!


Pink Pavement

2017 aloitti kukintansa 24.7. Paljon nuppuja! Kukki muutamin kukin vielä elokuun lopussa.

2018 Pink Pavement on saavuttanut korkeutta ja rehevyyttä ja teki paljon nuppuja, mutta kävi kuten muillekin rugosaruusuille.

2019 Pinkille kävi kuten muillekin rugosalajikkeille, itikat söivät nuppuosat, mutta kesän lopulla innostui kukkimaan



2017
2018
2019 Pinkki kukki vasta elokuun lopulla paremmin


Katri Vala

 rugosa-ryhmään kuuluva, on istutettu 2015, ja kärsi keväästä 2016, joten se ei silloin juuri ehtinyt kukkia.

2017 Katri Vala on voimistunut kesän mittaan ja aloittaa kukintansa 20.7. Kukkii harvakseltaan, mutta kasvattaa kovasti uusia varsia.

2018 Katri Vala oli nähtävästi niin kuumassa ja kuivassa paikassa, ettei kukkinut kuin pari kukkaa. Syyskesästä se tosin rehevöityi ja sai pitkiä versoja, joten ensi kesänä sitten!

2019 Katrin kukintaa olen kovasti odottanut, hidasta sen kasvu ja kukinta on ollut


2017 Katri on kasvanut pituutta ja tuuheutunut. Odotan runsaampaa
kukintaa ensi kesänä!

2018 kaunis syysväritys
2019


17.7 päivään mennessä ovat aukaiseet seuraavat ruusut kukkansa:


Rosa Sointu (Joy & Kahila)

2017 on kasvanut paljon tukensa täyttäen ja aloittanut runsaan kukintansa 17.7. Alkaa olla kauneimmillaan 25.7.  Kukinta on todella runsasta.  Lopettelee kukintaansa 10.8. Kukinta-aika noin kolme viikkoa. Teki vielä sarjoja elokuussa uusiin versoihin.

2018 keväällä jouduin tosi rankasti raakaamaan Soinnun vanhoja versoja pois. Se tosin kasvatti pian uusia, mutta ei kukkinut niin komeasti kuin edelliskesänä. Nuppuja se teki kyllä paljon, mutta tuli kylmät syysyöt.

2019 Sointu voimistui edellisvuoden kuivuudesta, mutta ei vielä kukkinut komeaan tapaansa, syksi verotti sateineen


Sointu tuessaan, josta yritin rakennella nuottiavainta.
2017

2017

2017
2018
2019


Rosa Sävel, Soinnun sisko (Joy & Kahila)

2017 on aloittanut kukintansa 21.7. Paljon on nuppuja! On parhaimmillaan 27.7, lopettaa kukintaansa 10.8. Kukinta-aika noin kolme viikkoa.

2018 pyrki Soinnun sisar Sävel yltämään kasvussaan siskonsa veroiseksi ja työnsi kilvan nuuppuja. Kukki pitkälle elokuuhun.

2019 Sävel myös kukki tavallista myöhemmin


Sävel kasvaa vasta toista kesäänsä nyt 2016.
2017

2017
2018


Kirkkoruusu Ruustinna

2017 Ruustinna kasvoi tuuheutta ja korkeutta ja kukkikin jonkun verran. Se kukkii yleensä Onni-ruusun jälkeen eli vähän myöhemmin. 

2018 ei kukkinut paljoa, kuuma paikka enkä kastellut juuri lainkaan.

2019 Koska tämä ruusu kukkii yleensäkin vähän myöhemmin, niin nyt se kaunisti vuorostaan pihaa ihan mukavalla kukinnallaan elokuussa



Sekin kasvanut vähän korkeutta 2017
2018
2019 ruustinnan kaunis kukka


Ryhmäruusuista Presidentti Kekkonen

2017 kylmän ja koettelevan kevään jälkeen se nousee ja on kukassa 10.8. Ei kovin paljon nuppuja tänä kesänä. Surkean pieniä olivat kukat johtuen kylmyydestä elokuussakin.

2018 keväällä valitettavasti tämä arka ruusu ei enää noussut. Kun kaivoin sen ylös, huomasin pientä elonmerkkiä ja laitoin sen ruukkuun voimistumaan, mutta ei jaksanut toipua.

Kuollut





22.7 päivään mennessä ovat seuraavat ruusut heränneet:

Valamonruusu, Rosa 'Splendens', Francofurtana-ryhmä

2017 on avaamassa runsaita nuppujaan 20.7 kahdessakin eri paikassa. Luulin, että se kärsi viime keväästä, mutta niin vain on nostanut päätänsä. Upeasti alkaa kukkimaan 25.7. Kukkii yhä runsaasti 10.8. Kukinta-aika noin kuukauden päivät!

2018 nämä ruusut ovat suorastaan työläitä, sillä niin paljon ne talven aikana menettävät ja palelluttavat versoja. Kauhea leikkaaminen niissä. Mutta kesän mittaan ne kasvattavat aika nopeasti uusia versoja, joihin samana kesänä kukkivat. Heinäkuun lopun upeat ruusut, joita on kahdessa paikassa!

2019 tämä ranskanruusu on kehittynyt hyvin Suomen oloihin. Keväällä se oli yhtä ruipeloa, jouduin taas leikkaamaan sitä paljon, mutta heinäkuun lopulla se kukki taas loistokkaasti.

Valamonruusun kukinta myöhästyi, koska talvi runteli sen versot ja sen oli kasvatettava
uusia versoja kukinnalleen.


2017
2018
2019


Rosa 'Mundi', Kirjoapteekkarinruusu,
joka meinasi menehtyä talven 2015 kovissa kourissa, mutta
piristyi ja työntää upeita kukkiaan

2017 jouduin siirtämään sen vanhalta paikaltaan muiden ranskalaisten ruusujen ryhmään. Ei tykännyt huonoa, mutta ei varmaankaan kuki vielä tänä vuonna. Hyvin on vartta kasvattnut.

2018 kevään kuumuus oli sille vaarallista, mutta elossa sentään. Ei tehnyt yhtään kukkaa. Syksyllä tosin tuuheutui kovasti.

2019 edellisen kevän vaikutuksesta, tämäkään ruusu ei kukkinut, vaikka selvisikin talven yli.


2016
2019 se sinnittelee olemassaolostaan


Apteekkarin ruusu 2017, vaikka istutin sen keväällä, kukki jo komeasti 31.7 ja kukki komeita kukkia 12.8 asti. Hyvin vartta kasvattanut.

2018 keväällä tämäkään ruusu ei enää noussut. Kumma että sisarensa kirjoapteekkari oli elossa. Harmi juttu, kun olin varannut sille niin lämpimän paikankin.

2019 kesällä se yllättäen ilmestyikin kirjoapteekkarin viereen, mutta ei kukkivana vielä. Peittelin näitä nyt syksyllä paremmin.


2019 pitäisi olla lämmin paikka kivien edessä

John Cabot, kanadalainen köynnösruusu kukkii vähemmän, mutta kasvattaa vartta.

2017 keväällä siirrettiin toisten kanadalaisten kanssa ja on aloittanut siinä kasvunsa. Pieni vielä on. Hyvin on noussut uudessa paikassa, mutta ei ole kukkinut.

2019, tästä en ole ihan varma, onko se vielä elossa....

2017


Karjasillan kulkuri, oululainen löytöruusu

2017 on kasvanut aika hyvin ja aloittaa pian kukintansa. Kukkii hyvin 10.8, nuppuja paljon. Elokuussa oli aika runsas kukinta.

2018 kiitos sitkeydelle, sillä tämän kasvu on ollut vähän kituloista, mutta nyt se on voimustunut ja teki kukkiakin aika runsaasti. Paahteesta nekään eivät pitäneet!

2019 tämäkin ruusu kukki vähän myöhemmin syksyllä


2017

Karjasillan kukan mukavat hapsut 2017
2018 
2019 , kulkurin erikoinen kukka


Rosa Grootendorst, Neilikkaruusu 
kantaa nyt kumpaakin väriään

2017 on voimistanut kasvuaan ja aloittaa kukintansa 30.7. Vielä syyskuun alussa on kukkasarjoja.

2018 selviytyminen tälle oli vähän nippa nappa. Kuitenkin se kukki syyskuussa, mutta ei ehtinyt kaikkia nuppuja aukasemaan! 

2019 neilikkaruusu on myös myöhäinen kukkija ja luulen, että sen kasvupaikka ei ole oikea. Syksyllä kaivoin sen tuosta pois ja laitoin ruukkuun voimistumaan, ja kaivoin sen talveksi mullan sisään. En aio luopua siitä. Ehkä yritän kukittaa sitä ruukussa.


elokuun alun nuppuja 2017
2018
2019

Elokuussa avautuvat kukkijat:

Lawinia, 

köynnösruusu, joka vähän loukkaantui kun siirsin sen uuteen paikkaan, on riskaantunut ja
työntää koko ajan uusia nuppuja.

2017 nousi paikaltaan tosi hitaasti. Ehkä kylmästä keväästä johtuen, on tehnyt kolme heiveröistä kukkaa, joita yrittää runsauttaa. Ei hyvä kesä tällekään, mutta elossa on.

2018 tämä ruusu nousi sitkeästi esiin, mutta hitaasti ensin säikähtäen kuivuutta ja sitten kesäkuun kylmiä. Ihan elokuun lopulla se avasi kukkansa. Oman tuenkin sille laitoin.

2019 Lawinia on vielä voimissaan, ehkä viihtyy tuossa kuumassa paikass Flammentanzin vieressä, mutta kärsi syyskesän sateista.


2017

2018 aika surullisen näköinen
2019 Lawinia on saanut tuenkin.


Peace, rauhanruusu

 Yksi maailman suosituimmista ruusuista; Peace
kukki hyvin myöhään kärsien  vähän viime syksyn
siirtämisen vuoksi, mutta selvisi pahasta talvesta.

Peace 2017 teki parhaansa toipuessaan kylmästä keväästä. Tekee tänä vuonna vain yhden kukan.

2018 tämä nosti varttansa, hyvin hitaasti, mutta ei kukkinut lainkaan. Nostin sen tänä syksynä ylös ja laitoin sen ruukkuruusujen mukana mullan alle kyljelleen. Keväällä laitan sen ruukkuun kasvamaan, jos saisin sen voimistumaan.

2019 tästä ruususta tiedän keväällä lisaa, kun kaivan sen mullasta esiin ja istutan ruukkuun, jos on hengissä. En luovu!




2019 hengissä vielä


Matala maanpeittoruusu, Rosalina, kurtturuusuihin kuuluen, on myös myöhäinen 
kukkija, mutta nuppuja täynnä.

2017 valitettavasti olen menettänyt tämän herkän kaunottaren.

2019, Rosalina tuotti minulle valtavaa ihmetystä ja yllätystä. Se yllättäen nosti maasta päänsä ja yritin hentoa tainta vahvistaa. Saa nähdä miten se keväällä jaksaa.



2019 pieni Roselina sittenkin elossa


Toinen maanpeittoruusu on Fairy,  jonka luulin jo kuolleeksi
mutta terve taimi löytyikin viime syksynä roskakasasta. Nyt olen
sitä vaalien hoitanut.

Fairy on elossa 2017, mutta hyvin pienenä. En ymmärrä, miksi se ei tahdo jaksaa kasvaa. Siirsin sen purkkiin ja aion talvehdittaa sen siinä maahan kaivaen ja sammaleella peittäen.

2018 menetin tämän ruusulajikkeen myös. Voi suru!

2019  Tämän olen menettänyt!




Kanadalainen John Davis

joka heräsi eloon, kun istutin talvesta kärsineen juurakon isoon ruukkuun, ehti tehdä kukkiakin ja on kasvanut hyvin. Istutin sen nyt syksyllä kanadalaiseen ryhmään. 

2017 John Davis on vahvistunut uudessa paikassaan ja alkoi tekemään muutamia kukkia 10.8. On kasvattanut vartta.

2018 valitettavasti tälle ruusulle kävi kuten muillekin kanadalaisille, juuri ja juuri nosti päätänsä, mutta ei jaksanut kukkia lainkaan. Eikä se tykännyt ollenkaan uudesta paikastaankaan!

2019, tästä en ole ihan varma, onko se vielä tuolla kanadalaisten joukossa. 

Tässä Davies kukkeimmillaan vuonna 2015

2016


Seitsemäntoista uutta ruusulajia, jotka viime syksynä tai tänä kesänä 2016 istutin, eivät ehtineet kukkia, mutta päivitän tätä sivua taas uutena kesänä 2017. Jännittävä nähdä pitääkö tämä aikataulu ollenkaan paikkaansa. Ja ovatko kaikki ruusut selvinneet. Seuraavat lajit jännittävät talvea 2017, miten siitä selvitä: Nyveldt White, William III, Hienohelma, Heinrich Ilmari, Marsipan, Suviruusu, Flammentanz, Red Nelly, Aurora, Maija Hesperia, Neuvoksettaren ruusu, Nankin, Hurdal, Huldra ja Katri Vala. Minette ja Pohjantähti kärsivät  viime talvesta ja ehtivät vain kehittää uusia versoja ensi kesää varten.

Jatkuu....

Uusia ruusuja!

Norjalainen löytöruusu Hurdal

2017 noista luettelossa olevista olen iloinen norjalaisesta löytöruususta HURDAL'sta, jonka jo pelkäsin menettäväni viime kesänä, mutta nyt on kasvanut jo komeaksi ja kukkiakin on tulossa. Aloitti kukintansa 18.7.

2018 ilahdutti minua tämä ruusu sitkeydellään. Se kesti talven ja kovan kevään ja kasvoi pituuttakin sekä kukki kauniisti.

2019 Hurdal on edelleen voimissaan, vaikka onkin väärällä vyöhykkeellä, kukkikin kivasti

Hurdal
2017

2017

2018 karvaisia kiulukoita
2019, uudenlaisen tuen tarpeessa ehkä


2017 kukkansa on avannut Pirjo Raution jalostama 'MARZIPAN', mutta kovin heiveröisenä vielä kasvaa. Istutin sen viime kesänä.

2018 pelkäsin, että tämäkin suloinen ruusu menehtyi toukokuun paahteessa, mutta virkosi kuitenkin ja on nyt syksyllä kasvanut, mutta ei kukkinut tänä kesänä lainkaan.

2019 pelkäsin jo että menetän tämän herkän pimpinellan, mutta lämmin syksy voimisti sen.

Marzipan

2018 näin pieni ja surkea


 2017 keväällä raivasin uuden ruusualueen, jota nimitän leikkimielellä Ranskalaiseksi ruususalongiksi. Se siksi, että olen istuttanut siihen ranskalaispohjaisia ruusuja. Eräs niistä on tämä hassun näköinen ruusu, jonka Matti Kulju Oulujoen Taimistolta yllättäen sai taimikasvatuksessa Valamonruusun mutaationa. Sen nimeksi on tullut KIRA ja kukkii nyt ensimmäisiä hassuja kukkasiaan aloittaen jo 13.7. Työntää vielä nuppuja lisää 25.7.

2018 Kiraäitinsä Valamonruusun lailla ei ollut moksiskaan kuumasta kesästä, vaan kasvoi ja kukkikin.

2019 oli huono kesä tälle ruusulle, vain muutamia kukkia se teki. Erilaisena se on tosi hauska!


Kira 2017
2018
2019 ei ollut hyvä kesä Kiralle



 2017 toinen istuttamani ranskalaisperäinen ruusu on nimeltä VIGGO ja sen on jalostanut Pirjo Rautio James Masonin siementaimesta.  Aika loistavan iso kukkanen aukeni 15.7 ja nuppuja on runsaasti. 

2018 tämä ruusu kärsi tästä kesästä, hyvä että jaksoi nousta esiin. Se ei kukkinut tänä kesänä, mutta on elossa.

2019 Viggo oli vielä elossa, mutta ei juuri kukkinut. Etsii voimiaan.
Lisää kuvateksti
Lisää kuvateksti


Viggo



2017 tänä keväänä istuttamani isolehtinen ROBUSTA aloitti kukintansa upeilla punaisilla kukillaan. Kukki hienosti pienuudestaan välittämättä. Nyt on kasvattanut komeita varsia lähes metriin. Voi kun osaisin hoitaa sen talven yli!

2018 Robusta näytti kauneutensa!

2019 Robusta kukki yhtä komeasti kuin edellisenäkin vuotena.

Robusta


Kukki paljon jo ensimmäisenä kesänä pienenä pensaana.
2018

2019


2017 viime kesänä istuttamani FLAMMENTANZ, köynnösruusu selvisi viime talvesta hyvin ja aloittaa nyt kukintaansa tulenpunaisilla kukilla. 0n kauneimmillaan 29.7. Kukki tosi komeasti kolme-neljä viikkoa ja on kasvattanut uusia versoja yli metrin korkeuteen. Saas nähdä ensi kevät!

2018 tämä ruusu oli kesän ylpeyteni ja suuri ilo. Sillä on jo varmaan juuret vähän syvemmällä ja  muutenkin voimallisempi kasvu. Se oli säilynyt hyvin talvipeiton alla ja kukki komeasti tuessaan. 

2019 Flammentanz ilahdutti kaikkien silmää. Peitettynä se selvisi hyvin talvesta ja näytti loistonsa heinäkuun lopusta myöhään syksyyn asti. 

Flammentanz



2017
2018

2018
2019


2017 aloitti kukintansa 25.7. myös ranskalainen Pirjo Raution jalostama ruusu VERONICA SUNDMAN ihmeellisillä pisamaisilla kukillaan ja joitakin kukkia vielä tulossa 29.7. On versonut hyvin nyt syksyllä.

2018 on elossa, nippa nappa teki muutaman kukan. Odotan siltä enemmän ensi kesänä.

2019 Veronica kärsi myös kesästä, kukki aivan vähän.

Veronica Sundman 2017
2018

2019 reppana


2017 alkaa kukkimaan 25,7 myös ranskalainen ADELAIdE HOODLESS, vaikkakin hitaasti aurinkoa odotellen.  Tähän iski hampaansa joku itikka ja söi melkein varret lehdistä tyhjäksi. Se kasvatti kuitenkin uuden varren ja kukki vielä syyskuun alussa komeasti. Siirsin sen muiden kanadalaisten ruusujen joukkoon.

2018, voi voi. Luulin, että se oli jo ihan kuollut, mutta sieltähän se nousi. Tykkäsi varmaankin huonoa, että olin siirtänyt sen toiseen paikkaan. Mutta ei se kukkinut tänä kesänä..

2019 elossa vielä....

Adelaine Hoodless

2017
2019, ruukkuun siirrettynä


2017 aloitti kukintansa 18.7 myös vanhin ostamani ruusu, nimittäin POHJANTÄHTI,
joka viime keväänä vaurioitui tyystin, kasvatti vain varsia, mutta nyt on odotettavissa runsas terttumainen kukinta. Kukkii jo kauniisti 30.7.

2018 vaikka peitin sen säkkikankaalla, otin sen liian aikaisin pois. Toukokuu porotti ja kesäkuu oli kylmät, joten monet versot kuolivat. Sain tyytyä leikkaamiseen ja uusien versojen kasvamiseen. Pari kukkaa ehti tehdä.

2019 Pohjantähden peitot otin liian aikaisin pois ja latvat paleltuivat. Ei kukkinut ollenkaan. Nyt syksyllä taitoin varret alas ja peitin ne. Jos se auttaisi.



2017


2017 alkoi kukkimaan viime kesänä istuttamani Pirjo Raution jalostama HIENOHELMA. Tosin pensas on vielä hyvin pieni, mutta kasvavassa vauhdissa.

2018 tämäkin pieni vielä nosti reippaasti päätänsä, kavoi syksyllä pitkää vartta, mutta ei kukkinut. Nyt olen sen tukenut.

2019 Hienohelma on hitaasti kasvanut, mutta varmasti. Kukkia oli vähän tänä kesänä.

Kukassa hauskat rimpsuhelmat

2018

Heinrich Ilmari

aloitti kukintansa myös viime kesän istuttama ja myös Pirjo Raution oma ruusu Heinrich Ilmari 29.7, josta toivon köynnöstävää ruusua. Tummemman punainen rugosa. Se on syksyyn kasvanut yli metrin. Onneksi sillä on pieni tuki. Se voi kivuta yli kahden metrin, joten ensi keväänä pitää tehdä parempi tuki.

2018 tämä oli kiitollinen minulle, kasvoi korkeutta ja kukki runsaasti huonosta hoidosta huolimatta. Tälle kuten vieressä olevalle Wasagamingille täytynee tehdä kunnon ruusuportti, että saavat köynnöstää rauhassa. 

2019 Heinrich on kasvanut pituutta kovasti, kukkikin kohtalaisesti.

2017

2018
2019

Minette eli Mustialan ruusu

2017 rakas Minette eli Mustialan ruusu heräsi kukintaan 31.7. Pelkäsin sateita, mutta tammen oksat taipuvat sitä suojelemaan. Viime vuonna Minette kärsi pakkasvaurioita, eikä kukkinnut melkeinpä ollenkaan. 

2018 tämä yksi suosikkiruusuni menetti talven jälkeen melkein kaikki vartensa, kovasti leikkasin, joten se kasvatti kyllä komeita varsia, mutta ei kukkinut tänä vuonna. 

2019 kesä ei ollut Minetellekään paras, mutta se kukki jonkun verran syksyn sateista huolimatta. 

2017
2018

2109 myöhään kukkija


Vielä odottelen Alan Blandchartin, Nyweld's Whiten ja Neuvoksettaren kukkien avautumista sekä noiden kanadalaisten. Muut kukkivat, paitsi Alain Blandchart, joka on tehnyt kyllä komeasti vartta.


2017 NYVELT'S WHITE vihdoinkin kukki ja muutenkin on tuuheutunut mukavasti. Suuret valkoiset kukat, jotka kärsivät kylläkin sateista.

2018 tämä valkoinen rugosa on ilahduttanut minua kasvullaan, joskin kukinta on ollut surullista, sillä tuo suuri kukka on hento, ei kestänyt kuumuutta, joten kukat nuupahtivat pian. Kukkii vasta elokuun lopulla.

2019 Nyvelt on kasvanut korkeutta ja leveyttä, mutta ei ole mitenkään runsaasti kukkinut vielä.

2017
2018
2019 Nyveltin paikka


2017 NEUVOKSETTAREN ruusu kukki muutaman kukan, tosi huonosti siis, mutta varsia ja korkeutta on tehnyt jo yli metrin. 

2018 tämä korkea ruusupuu ei kovin paljoa kukkinut, mutta syksyn sateissa kasvoi lähes 2-metriseksi, joten olen laittanut sille kunnon tuen. 

2019 Neuvoksettarelle lasken tämän kesän kruunun. Se oli upea! En arvannut kuinka suuria kukkia se kantaisi. Aloitti kukinnan heinäkuun lopulla ja jatkoi vielä syksymmälläkin pitkään. On kasvanut tuessaan korkeutta kolmatta metriä.

2017
2018

2018 tuellisena

2018
2019 upeita kämmenen kokoisia kukkia


Keväällä 2017 sain Vapulta lahjaksi hyvin tuoksuvan ja minulle matkoilta muistorikkaan irlantilaisen ruusun nimeltä Arthur Bell. Siirsin sen kasvamaan tuohon Presidentti Kekkosen kanssa samaan paikkaan. Saas nähdä taas. Mutta kukat olivata tosi hurmaavia:

2018 kaivoin mullan alta ruukkuruusuni esiin, ja nehän voivat aivan mainiosti. Tämä tuoksuva ruusu kukki iloisesti verannalla omassa ruukussaan. 

2019 tämän nk. wiskiruusun kaivoin edellisenä syksynä multaan ja kaivoin esiin ruukkuun istuttaen. Nyt se ei ollut niin voimissaan, mutta kukki kuitenkin. En tiedä tykkääkö se siitä, että se muutetaan paikasta toiseen. Ehkä mietin jos istuttaisin sen maahan...

2017
2018
2019 kunniapaikallaan terassilla


2017 istutin lisäksi pari villiruusua, toinen Pietarinruusu ja Vuoriruusu. Alla Pietarinruusun komea kukka, kukki muutamin kukin heinäkuun lopussa.

2018 nämä osittain villiruusuja kasvavat tosi kuivassa paikassa, mutta elossa olivat ja kukkivatkin.

2019 nämä sitkeät villiruusut ovat vähän kuivassa paikassa ja hoitamattomina, ja siksikin kukkineet vielä vähän, mutta näyttävät voimallisilta.

Pietarin ruusu 2017

2018 vähän hoitamattoman näköisiä
2019 Pietarin ruusu


2017 syksyllä minulle ilmestyi myös muutamia ranskanruusuja lisää, joita vasta istuttelen maahan, joten kukinnasta en tiedä: Marveille, Duchesse de Montebello ja Anais Segalas. Sain myös Särkän Jarilta lahjaksi Red Nellyn, jonka istutin Robusta viereen näin äkkiseltään. Joudun sen varmaankin vielä siirtämään. Sen vieressä kasvaa hyvin myös harvinainen pimpinellaruusu Nankin, joka ei vielä tänä vuonna kukkinut. Odotan myös jännityksellä, mikä lajike on Riitan tuoma vaaleanpunainen ruusu, joka ei vielä kukkinut, mutta kasvaa tuolla takapihalla.

Joten uusia tietoja odotamme ensi keväänä vuosi 2018!

2018 Marveille ei kestänyt talvea, vaan kuoli. Muut ovat elossa, mutta eivät vielä kukkineet.



Duchesse de Montebello

2017 tämä ruusu oli vain voimistumassa, uskon, että se on hyvällä paikalla.

2018 kesti hyvin talven yli ja kasvattaa vartta

2019 kukki jo kovasti noita satalehtisiään! Ihana juttu! Peitän sen kuitenkin hyvin.

2018

2019 siinä oli jo useita kauniita kukkia


Rosa 'Leskelä'

Sain tämän löytöruusun Pekkalan Liisan pihamaalta ja istutin sen tuonne parkkipaikan reunaan, missä on myös villiruusut Pietari ja Vuoriruusu. 

2018 heinäkuussa ruusu jo kukki, kauniit isot kukat. 

2019 pensas rehevöityi ja kukki enemmän.

2018, hauskat lehdykät

2019



Rosa 'Martin Frobisher'

2017 syksyllä hankin uuden kanadalaisen ruusun, jonka istutin Adelen eteen. Se kukki jo samana kesänä kauniin kukkasin. 

2017

2018

2019 siirretty kanadalaisten ryhmään.

Rosa 'Symhony'

2018 keväällä tilasin tällaisen ruusuntaimen, joka istutettiin ruukkuun. Valitettavasti siinä vei kosmoskukka liikaa voimia ja ruusu jäi heikommaksi. 

2019 se kukki vähän. Kaivoin sen jälleen multaan kuten edellisenäkin syksynä.

2019 kermankeltaiset kukat


Pirkon ruusu

2018 Pirkko luovutti minulle tämän ruukkuruusunsa, joten en tiedä sen nimeä.  Se kukki jonkin verran komeita punaisia kukkiaan.

2019 se kukki vain yhden kukan, mutta aivan valtavan. Se tuskin mahtui kämmeneeseeni. Siitä uupuu kuva täältä.

2018


William II

Tämä ruusun hankin pimpinellarivistöön, missä se on kärsinyt, osittain kuivuudesta, mutta on vielä elossa. 

2018, odotan sen kukintaa

2019 se sentäs voimistui


Rosa 'Oulu'

Tämän ruusun olen hankkinut varmaan jo vuonna 2016, harisonin ruusuja, jonka viereen ilmestyi keltakukallinen pensas, vei kaiken voiman Oulultani. Nyt hajotin ne molemmat ja siirtin Oulun ruukkuun voimistumaan. Taisin vuonna 2019 kaivaa sen multaan. En anna periksi. Toivottavasti ei Oulukaan, Oulusta löytynyt löytöruusu.

2017

2018


Adeleide Hoodless

2017 herkistyin tällekin kanadalainen ruusulle. Se kukki sen kesän ja sitten oli vaarassa kuolla. Eihän tällaiset hienoudet täällä pohjoisessa selviä.

2017 kaunis ruusu

2018 ei kukkinut enää, mutta elossa



Anais Segelas

2017 istutin rohkeasti ranskalaisia lisää, mutta vaivalloisesti tämäkin on kasvanut

2028

2019



2019 uusia pensasruusuja: 

Liisa
Nova
Aila Korhonen

2020 uusia ruusuja 

Valkoinen Rosa rugosa
Raspiruusu
Valkoinen metsäruusu
Jens Munk

1 kommentti:

  1. Upeita ruusuja käsittämättömän paljon�� Itse vasta aloittelen muutamalla lajikkeella��

    VastaaPoista

Luen mielelläni kommentteja, kiitos!