keskiviikko 19. elokuuta 2015

Kahvilakesä loppui värikkäästi itämaisen tanssin lumossa!

Kaunis kesäpäivä 23.8. Ruusumuorin Kesäkahvilassa kruunasi koko kauden! Ruusumuorilla on mahtavan hyvä olo, kiitollinen niin monelle asialle. Eiköhän jatketa samaan malliin ensi kesänäkin!





Kauan toivottuja vieraita Oulusta!
Yksi ainoa ruusupulla jäi vadille!
* * * * *


Ensi sunnuntai eli 23.8 klo 12-17.00 on viimeinen aukiolopäivä Ruusumuorin Kesäkahvilassa. Poikkeuksena 'Luonto lähellä' Lokaali-tapahtuma syyskuun 5. päivänä pidän kahvilan auki tavalliseen tapaan 12-17 tilattuna tapahtumana. 

Kesän viimeinen sunnuntaina on joka kesä (nyt neljäs) päätynyt kauniiseen tanssiesitykseen, kun Merenhelmet ovat valloittaneet pihamaan värikkäine itämaisine asuineen. Itse taiteilija ja koreografien luoja ja rakas opettajamme Nada saapuu tilaisuuteen myös oululaisten tanssiystävien kanssa. Ja aurinkoa on luvassa roppakaupalla!

Mutta ei huolta huomisesta. Uskon että Ruusumuori jaksaa hoitaa puutarhaa ja ylläpitää kahvilaa vielä ensi kesänäkin. 

Iloisesti kaikki vieraat tervetulleita!

Kuva kesältä 2014



tiistai 11. elokuuta 2015

Linnasatu-päivä koko perheelle! Mitä se sisältää- sisälsi?

Ps. Ruusumuori kiittää kaikkia niitä, joita satumaailma kiinnosti ja jotka tulivat siihen satuun mukaan omalla panoksellaan. Ihania prinsessoja ja prinsseja, ritarikin kulki pihamaallani.

Kiitos rukinpyörittäjälle 'Linnan salaperäisessä tornihuoneessa', Toini Lukkaroiselle!



Kiitos sadun hovilaulajattarelle Raakel Pistemaalle kauniista tuutulaulusta(jonka sävelmiin nukkui koko pihan väki) ja haltijattaren roolista.

Ratsulla saapuva prinssi olikin sairastunut, joten poikani Aleksi pelasti tilanteen, kun hän karautti pillit soiden autolla prinssinä paikalle. Kiitos hänelle!

Kiitos miniälleni, Marikalle, joka säikäytti upealla ilkeän haltiattaren esiintymisellään.

Kiitos Tuuli Sipilälle, kun hän saapui vetreänä yrittäjänä myymään prinsessamehua.

Kiitos Jakkulan Paulalle joka auttoi kahvilassani ja Koppisen Paulallekin, joka väritti pihaa kirppistuotteillaan.

Ja ennen kaikkea kiitos kaikille ihanille haltiattarille lahjoinenne! Koko hoviväelle suurkiitos!

Teidän kaikkien ansiosta sain toteuttaa satumaailmani linnaa.


             


Tämä kuva napattu Paulan kameralla

Vanhempi teksti:

Ruusumuorina minua on vähän pänninyt, kun Kastellin Linna muuttuikin äkkiä Jätinkirkoksi. 

Ymmärrän toki, että tämä nimi sopii paremmin ja on tarinoiden tulos. Monet turistit olivatkin pettyneitä etsiessään Kastellin Linnaa tai sen raunioita, kun näkivät vain kivikasoja. Jätinkirkko lisää mielikuvaa jostakin tuntemattomasta ja salaperäisestä paikasta. Sitähän se todella on.

Kastellin Jätinkirkko-kyltit komeilevat nyt 8-tiellä ja Pulkkilaan vievällä 88-tiellä ja ohjaavat näin tuloa Ruusumuorinkin kahvilaan, joka sijaitsee aivan sen vierellä. Onneksi museovirasto on jättänyt vielä tuohon Linnalantien varteen vanhan kyltin, jossa komeilee Kastellin Linnanrauniot.

Siihen tartun. On siis olemassa vielä "linnanrauniot". Kukaan ei tiedä minkä linnan. Joten miksi ei saisi joskus antaa mielikuvan laukata hurjemmastikin. Otan Linnanrauniosta trendin oman kahvilani pihamaalle ja vedän siinä roolileikin "Prinsessa Ruususen Linnasta". Jos tuo Kastellin Linnanraunio onkin ollut Prinsessa Ruususen Linna? 

Sunnuntaina 16.8 kello 14.00 Ruusumuori vetää ruusupihallansa koko perheen roolileikin Prinsessa Ruususen sadusta. 

* Siihen tarvitaan aurinkoinen pihamaa. Se on luvattu. 

* Siihen tarvitaan hoviväki eli  ihmisiä roolivaatteisiin sonnustautuneina (ainakin prinsessat), mutta mukaan saa tulla ilman niitäkin. Tosin soisi kesää nyt kunnioittavan kesämekoissa ja vaikka hatuissakin. Toivon, että asiakkaat, siis sunnuntain vierailijat,  ottavat tämän roolin vastaan. 

* Siihen tarvitaan käsikirjoitus ja mikrofooni. Ne ovat Ruusumuorilla. 

* Siihen tarvitaan  autopaikkoja, jos väkeä saapuu. Siinä auttaa naapuri ja liikennettä ohjaava hovimies Alex. 

* Mukaan tarvitaan myös haltiattaret. He ovat aina salaperäisiä. Kuin myös se 12. haltiatar, jota ei kutsutakaan.  

* Tarvitaan myös linnantorni, jossa salaperäinen nainen kehrää rukillaan. Se löytyy.

* Tarvitaan myös hovilaulaja, jolla on oma roolinsa. 

* Ja viimeisimmäksi ja tärkeimmäksi tarvitaan myös prinssi, joka saapuu upealla ratsullaan pelastamaan prinsessan ja linnan väen. Tiedossa on hänkin.

* Lisäksi tarvitaan ne rauniot, joita käymme koko väen kanssa katsastamassa. 

Näillä resursseilla voimme kokea Prinsessa Ruususen sadun mielikuvissamme ja kokea sen tunnelmat. 

Väliajalla on lapsille tarjolla Ruususen mehua, jota ehkä Tuuli-tyttö tulee myymään. Kahvilasta saa ostaa kahvia ja pullaa, myös teetä ja jäätelöä. Muuten mukana olo on ilmaista. 

TERVETULOA NAUTTIMAAN VIELÄ KESÄSTÄ  JA SADUN TUNNELMASTA! TÄLLAINEN HETKI EI SYNNY ILMAN MUKAAN TULIJOITA. 

RUUSUMUORI Leila Kastelli, joka haluaa joskus leikkiä

sunnuntai 9. elokuuta 2015

Tasokasta taidetta kahvila-aitassani!

Viime viikolla kävi vierailija, joka toi muutaman työnsä piristämään kahvilani seiniä.

Hän on kuvataiteilija Kemistä. Tässä hänestä esittely:

PIRJO NYKÄNEN - MAALAUKSIA
Elokuu 1 ja 2 , 2009, öljyvärimaalauksia kanköaalle
Vihreä verkko 1 ja 2, 2010, öljyvärimaalauksia käsitellylle paperille
Pirjo Nykänen on taidemaalari ja valokuvaaja. Hän asuu ja työskentelee Kemissä Perämeren rannalla. Taiteilijan elämää ja työskentelyä jaksottaa voimakas vuodenaikojen muuttuminen. Useaan otteeseen ulkomailla työskennelleenä hän on kokenut eri ympäristöt antoisina ja omaa pohjoista identiteettiään syventävänä.
Nykäsen teoksista välittyy usein tarina naisen elämästä. Liinat, verhot, vaatevuoret ovat kodin elementtejä. Valon luomat tilat ovat kiinnostavia ja näin ollen yhdistävä tekijä maalauksessa ja valokuvauksessa. Teoksissa hän ei tavoittele totuttua kauneutta. Ihmisen elämä on mielenkiintoinen kaikessa ilossa ja surussa.


Olen iloinen, että Pirjo arvostaa pienen kahvilani tiloja. Oikeastaan tämä on vain mahdollista sukulaisuuden kautta. Pirjo on poikani anoppi ja olemme yhdessä mummuja ihanalle Malenalle. Joten meillä on paljon yhteistä. 
Elokuu 1 ja 2


Vihreä verkko 1 ja 2




Kiitos Pirjo! Elokuun värit löytyvät myös puutarhastani. Alla olevaa työtäsi ihastelin kotisivuillasi!
Sen nimi on 'Kaveri'.

keskiviikko 5. elokuuta 2015

Leila Riihijärvi, Hetki Helismaan seurassa!

Ruusumuorin Kesäkahvilan puutarhassa on kaikki elokuun sunnuntait 23.8 asti varattu tapahtumille. Toki kahvila ja puutarha on edelleen auki myös maanantaisin ja tiistaisin.

Ensi sunnuntaina 9.8 klo 16.00 laulaa ja laulattaa raahelaisille tuttu Leila Riihijärvi Reino 'Repe' Helismaan lauluja. Hän nimeää ohjelman 'Hetki Helismaan kanssa' ja on työstänyt sitä talven ajan. Eikä suotta, sillä Helismaan kuolemasta on kulunut nyt 50 vuotta. Vieläkin näitä Helismaan ikivihreitä lauletaan niin kapakoissa kuin kouluissakin. Meksikon pikajuna ja Kaksi vanhaa tukkijätkää on kaikkien tiedossa.

Reino Vihtori Helismaa (1913-1965), suomalainen sanoittaja, säveltäjä, kuplettilaulaja, viihdetaiteilija, elokuvanäyttelijä ja käsikirjoittaja (Wikipedia). Helismaa on kirjoittanut sanat yhteensä jopa 5000 iskelmään, tehnyt 8 näytelmää, 32 elokuvakäsikirjoitusta, 10 revyytä ja 104 radiohupailua (Pomus.net). Helismaa teki iltamakiertueita sotien jälkeen ympäri Suomen Tapio Rautavaaran ja Esa Pakarisen kanssa. 

Itse muistan hänet Rillumarei-elokuvista ja nk. ralleista. Repe loi huumorillaan lohdutusta ja uutta elämän toivoa muuten niin kovaan aikaan.

Ruusu hänelle ja ruusu Leilalle, joka tuo maalaismaisemaan tuota vanhaa 
mukavaa tunnelmaa. Tarvitsemme sitä nytkin.

Toivon, että mahdollisimman moni tulisi sitä kuuntelemaan. Sunnuntaiksi sääennustus on luvannut pelkkää aurinkoa. Mutta jos sade yllättää, Leila pitää Helismaa-hetkensä Ylipään Liikuntahallissa klo 16.00. Ruusumuorin puutarhaa ja ruusuja kannattaa tulla katselemaan jo aikaisemminkin, sillä suljen kahvilani tilaisuuden jälkeen. Kukantaimiakin vielä on. Kirppisaitta on myös auki.

Tervetuloa! Vapaa pääsy! Pannukahvi (tai tee) ja ruusupulla yhteensä 4 euroa!

Ps. Taivas oli suolisollinen tänään. Pääsimme pitämään konsertin pihamaallani. Mikä tunnelma!! Kuvien kera kiittäen Ruusumuori!

Varmasti myös John Davies tykkäsi musiikista.

Ja tykkäsivät kyllä kovasti Matti Lepistön peikotkin Helismaasta, Leilasta ja Karista!

Enpä ennen ole huomannut, että nalle-karhua palelee!

Aika hyvä tuo lava!
Leila lauloi myös Helismaan viimeisen sanoituksen "Aurinko laskee länteen". Hän sairastui syöpään ja nähtävästi tiesi sen jo laulua tehdessä. Tässä Viktor Klimenkon kaunis tulkinta siitä.

Ruusumuori Ritausma-ruusun kera