Se keräysvimma!!

Varmasti moni kahvilassa vierailijani on huomannut ne esineet, mitä Ruusumuori on vuosien mittaan kerännyt. Tai joita muuten vain on kerääntynyt. Siis muutakin kuin ruusuja! Niitä näkee kahvilan sekalaisessa sisustuksessa ja hyllyillä.

Laitan niistä kuvia.

Yksi on kobelliinit. Kahvilan seinää on lämmittämässä arkkityyppini eläimistä saksanhirvi (oikeammin kauris). Näitä on tarttunut käsiini kirpputoreilta. Tämän kobelliinin sain ystävältäni Vapulta. Kahvilan seinällä on toinen-kin, jonka pikku-Iivari, 3-vuotias, huomasi sanoen: -Tuossa on maatila. Hän on hurjan innostunut maatilasta ja varsinkin siellä olevista koneista. Kolme muutakin kaunista kobelliinia omistan. Aikoinaan niitä sai pilkka-hintaan kirppareilta, nyt niiden arvo on varmaan noussut.

 

 

Erilaiset teekannut ovat myös tarttu-neet käsiini, tosin niitä ei näy tuossa hyllyllä, säilytän niitä tuvassani. Ja ystävät niitä tuovat joskus mukanaan. Ruusuista varmaan tulee eräs Leila mieleen.

Ihastuin pieniin erilaisiin käsin-tehtyihin sydämiin, joita tuossa ikkunallani roikkuu. Niitäkin on tarttunut mukaani kirpputoreilta.

Käsitöitä olen aina ihaillut! Ja minua säälittää, kun nykynuoriso vie van-hempiensa tai mummujensa käsityö-jäämistöä kirpputoreille ja niitä myydään pilkkahintaan. Tosin muuten niistä ei eroon pääse! Langilla on otettu esille pöytäliinoja, vanhoja kristallilamppuja ja oikeita kahvi-kuppeja. Sitä ihailen. Mutta tässä muki on kätevämpi, kun sitä kantaa puutarhapöytään.

Yksi käsityöaihe on nuo kirjaillut liinat! Kun ajattelenkin, miten monta tuntia, päivää, kuukausiakin käsi on niitä näperrellyt ja miten paljon tunteita ja ajatuksia niihin liittyy, niin sydämessäni värähtää. Ymmärrän kyllä, että ne eivät ole muodissa eikä nuoremmat nykyään käytä liinoja tai verhojakaan ikkunoissa. Laitan noita liinoja esille ja joskus olen haaveillut, että niitä voisi olla ulkonakin esillä pyykkinarulla ruusupuskien joukossa.

Liinojen alla näkyy kahvipannuja, joita niitäkin on tarttunut mukaani kirppareilta ja toreilta. Osa on talon vanhoja pannuja.
 

Siis kahvipannuja kuin ei myöskään teekannuja käytetä kovin paljon nykyään. Harva keittää pannukahvia kuten Ruusumuori tekee. Se kuului mieheni Einonkin periaatteisiin. Pannukahvia sen olla pitää, vaikka kolestroidit tappaisi! Eiköhän ne kolestroidit tulleet ihan muualta?

Kermaa ei enää käytetä kahvissa, joten kirpparit ovat täynnä mitä somimpia kermanekkoja. Eikä sokeriakaan käytetä, joten sokerikotkin on pois-tettu keittiöistä. Niitä minulla on upeassa rivissä ikkunalaudalla kah-vilassani. 

Kaikki nämä kuuluivat minun nuoruuteni  vieraspöytään!

Edelleen otan vastaan tilauksia, vaikka en muutoin kahvilaani pidäkään enää auki päivittäin. Blogin yläpuolella on tietoni. Kun juhannusruusujen sukulaiset ja löytöruusut kukkivat joskus kesäkuun lopulla, ilmoitan esittelypäivästä. Tuolla oikealla on ruusujen aukioloaikoja, joita voi tarkkailla. Vietimme pikku-Iivarin kanssa kahvilani avajaiset. 

Te muutkin, tervetuloa, mutta ilmoittamalla!

Kesän 2023 suunnitelmia

Uusi lumi, mitä tänään 24.4.23 tuli noin 10 senttiä, on vanhan lumen surma. Tässä vanha sanonta, mikä on totta. Märkä lumi sulattaa viimeisetkin lumipaikat ja kevät kaikkine voimineen kääntää suunnan kesään.

Ruusumuorin Kesäkahvilassa ja ruusupihassa ei juuri muutoksia ole tapahtunut. Suuri koivu autotallin vierestä on kaadettu ja on kuin tornedon jäljiltä. Sitä on Ruusa-kissa käynyt häntä pörhöllään tutkailemassa. Saa nähdä saako sitä tieltä pois kesäksi. Minun voimat siihen eivät riitä.

Naapurin rouvan kanssa jutellessa vannoin, että ruusut saavat nyt riittää. Niiden ja perennoiden hoitamiseen suuntaan voimani. Ruusulajeja on kertynyt noin 120 ja eiköhän pensaita, puita ja perenneoita löydy saman verran. Perennoita en ole kovin ehtinyt hoitaa, joten kutsunkin pihaani puolivilliksi puutarhaksi. Siellä kukkivat luonnonkasvitkin.

Olen tutkaillut kahvilaani, joka on toiminut talvivarastona. Pian on aika siivota se kuntoon. Jos vaikka vieraita saapuisi. Vaikka lopettelen kahvilani pitoa varsinaisilta aukiolopäiviltä, niin OTAN VASTAAN TILAUKSIA, JOS SOVITAAN AJOISTA PUOLIN JA TOISIN. Tässä puhelimeni numero ja sähköposti:

Leila Kastelli 0504492041

leilakastelli@gmail.com

Puutarhatöissäni en aina pidä puhelinta mukana, joten varminta on aina jättää viesti tai kirjoittaa sähköpostiin. Facebookissa olen myös läsnä. Tarkistan postini joka päivä. 

Pyrin pitämään pari esittelypäivää silloin, kun ruusut kukkivat parhaimmillaan. Ensimmäisen, kun juhannusruusun sukulaiset (spinisissimat eli pimpinellat), luonnonruusut eli villiruusut ja löytöruusut kukkivat, toisen rugosaruusujen ja modernien ruusujen kukinta-aikaan. OTAN OSAA AVOIMIIN PUUTARHAPÄIVIIN 9.7.23. Olen suunnitellut puutarhaani silloin juhlan tuntua, kun myös tanssijat, laulajat ja runoilijat valtaavat puutarhani esityksillään. 

TERVETULOA! 

Ruusumuorin Kesäkahvila talvihorroksessa

Ihana lumi peittää Ruusumuorin pihatienoon ja metsät ympärillä. Joulu lähestyy ja muorin tuvan täyttää rakas porukka lasten äänineen ja mummujen hörötyksineen. 

Ruusumuori toivottaa kaikille tänne kurkistaneille HYVÄÄ JA RAUHALLISTA JOULUA! 

Toivotan sitä tämän kukan kera, vanhan ajan aito amaryllis, jolla olisi aivan oma tarinansa, mutta tuskin joulun alla kukaan jaksaa pitkiä tarinoita lukea. Mutta kun tykkään villistä ja vanhasta, niin ilahduin kovin, kun tämä alkuperäinen amaryllis alkoi kukkimaan. 

 

Osittain hyvästi, Ruusumuorin Kesäkahvila!

Vähän kaihomielellä kuljin kuluvan kesän ruusutarhassani ja hoidin kahvilavieraitani. 

Olin jo päättänyt, että kymmenen kaunista vuotta on ihan sopiva aika palvelille. Lopetan päivittäisen kahvilanpitoni. Haluan enemmän aikaa itselleni, puutarhalleni ja toisenlaiselle elämälle; vapaudelle, perheelleni, ystävilleni tai sitten vain aurinkotuolissa löhöämiselle ja kirjojen lukemiselle.

Minulla on tuon kymmenen vuoden aikana ollut hyvä tuuri; olen saanut tavata mukavia ihmisiä, viettää hyvää aikaa heidän kanssaan ja ilolla olen palvellut ja antanut puutarhani vieraiden käyttöön. Koskaan ei ole tapahtunut mitään hankalaa. Paitsi että joskus on satanut. Kukaan ei ainakaan ole sellaisesta ääneen ilmoitellut. Toivon, että kaikki ovat ymmärtäneet, ettei yksi vanha ihminen enempäänsä pysty, tarkoitan kahvilan tarjontapuolta. Ehkä sen antiin jotkut pettyivät. Kun puutarhakin piti olla vastaanottokunnossa, vaikka ei nyt ihan priima sellaisessa.

 

En kuitenkaan ihan kokonaan nakkaa hanskoja tiskiin. Otan edelleen vastaan tilauksia ja ehkä pidän muutamia esittelypäiviä, kun ruusut ovat parhaimmillaan. Aion osallistua myös Avoimien Puutarhojen päivään vuonna 2023. Se päivä olisi 9.7. Ilmoittelen muista esittelypäivistä.

 

Paljon olen saanut noista kesistä! Kiitän itseäni myös rohkeudesta aloittaa yritystoimintaa ja jaksamisesta ylläpitää sitä. Ei ole koskaan ollut ovella lappua; Ei tänään auki! Aina olen kunnioittanut niitä, jotka pitkienkin matkojen päästä tähän tulevat, enkä ole pettänyt. 

 

Kaunein lause, jonka eräältä pariskunnalta kuulin: - Olemme tehneet joka kesä tähän pyhiinvaellusretken. 

 

Kiitos uskolliset vierailijat, hekin, jotka ovat kerran löytäneet ja he, jotka ovat sattumalta tähän eksyneet! Heillekin, jotka ovat ajatelleet tulla käymään...

 

Kaikki se, jota tässä alunperin oli, on muuttunut. Wanha Kastelli ei ole pitänyt enää vuosiin auki tilojaan. Viinapolkukin on muuttunut. Edelleen varsinainen Viinapolku on olemassa Tuohinnon ja Kastellin talojen välillä, mutta silta, joka ylittää Latvaojan Kastellin talon edessä, on purettu pois, sillä se alkoi lahomaan ja koitui jo vaaralliseksi ylittää. Samoin Viinapolun rengasreitti, joka kulki Paskarämeelle ja Liekokankaalle on ollut hoitamatta metsätöiden vuoksi, joten se liene suljetaan kokonaan. Odottelen Kyläyhdistyksen päätöstä siitä. Tosin Mattilanperän, Kopsan ja Ylipään Kyläyhdistykset ovat raataneet toisaalla. Heillä on työn alla kaikkien kylien välinen luontopolku ja siitä tulee varmasti hyvä! Voimaa heille tehdä työ loppuun!

 

Edelleen on olemassa Kastellin Jätinkirkko ja parkkipaikka, biokäymäläkin siinä. Ja edelleen kasvavat ruusut Ruusumuorin pihassa. Nyt kun Oulujoen Taimistokin on vain muisto enää, kun sen toiminnalle ei löytynyt jatkajaa, huomaan, että minullekin ruusujen hankkiminen ja istutus riittää. Lajikkeita on nyt noin 120 ja niiden kasvusto alkaa jo muistuttaa ruusuviidakkoa. 

 

Lämmin kiitos kaikille tukijoilleni ja vierailijoilleni, sekä kaikille esiintyjille, jotka ovat jakaneet taitojaan kahvilan edustalla. Näin kiittää myös kahvilakissani Ruusa, jonka monet muistavat, sekä Ylikuljun Pentin veistämät karhut, poikani Olavin veistämä lintumies, jonka päälle kohottaa siipensä Matti Lepistön veistämä kotka-haukka-lintu. Ja ruusut ja perennat kiittävät myös ihailusta, jota ne saivat osakseen. Metsä ympärillä ja rauhallinen maaseutu kiittää kunnioituksesta ja ne kaikki keijut ja muut näkymättömät olennet puutarhassani kiittävät. Kiitos!!!

 

 

 

 

Viimeiseksi kiitos kuvassa oleville ystävilleni kylälläni. Olin niin iloinen, kun he tulivat kahvilan lopettajaisjuhliini kanssani tänä syksynä, sillä juuri samat ystävät olivat 10 vuotta sitten juhlistamassa kahvilani avajaisia keväällä 2011.

Kiitos ystävät!

Runo ja ruusu

Kautta aikojen on ruusuihin yhdistetty runot. Kauniita, mystisiä voimiltaan ja herkkyyksiltään molemmat!

Kesäkahvilassakin on pidetty vuosittain runohetkiä; "Runoja luonnossa", "Runoja lausujan mielipaikoissa" ja niin edelleen. Hyvin monet lausujat ovat käyneet esittämässä tekstejään ja muidenkin tekstejä kahvilan terassilla.  

Kahvilan 10-vuotispäivänäkin runot olivat esillä luoden herkkiä hetkiä. Haluan nyt tuoda niitä enemmän esille tällä sivulla, sillä juhlinta sekoitti pääni enkä osannut jäsentää sitä mikä oli tärkeintä. Tärkeintä oli ihmisen luomisvoima ja sanojen viesti!

 

 

Ystäväni Mauri Laakkonen on luonut runoja kuin voimakkaasti virtaava joki, johon heijastuu kaikki maailman kuviot. Näitä runokokoelmia on syntynyt vuodesta 2014 lähtien vuosittain. Nyt kahvilassani julkaistiin Merenhelmien kanssa yhteistyössä syntynyt teos. Julkistamistilaisuudessa jokainen läsnäoleva tanssija kävi lausumassa ääneen yleisön edessä Maurille runon. Olin antanut heille tällaisen haasteen, jonka he rohkeasti ottivat vastaan. Joku heistä kerran sanoi, että kyllä hän tanssii, mutta on kauhistus, jos pitää suu aukaista yleisön edessä. Nyt se aukaistiin!

Tässä eräs runoista, jossa yhtyy tanssi ja meren aallot sen auringon kultaamilla pisaroilla. Tässä runossa on mukana Maurikin, jonka kanssa muinoin esiinnyin Hyvinkään kansantanssiryhmässä:

 Askelissa toistuva keveys

liikkumisen ihastuttava viehkeys

on ryhmäämme soma katsella, kun

tanssimme hurmaa pihanurmella

näyttömöillä, juhlasalaiessa

 

Kuin aallot käyvät rantaan

liike kuljettaa tanssijoitaan

keräämme katseita, ihastusta

merenhelmet loistavat, toistavat 

liikkeen ja rytmin suloutta

 

-

"Irtuaa ryhymäsä ilo/rupiaa rymyämään moni/ 

ryykää kiireellä tinkaamaan/ missä ja milloin tanssataan" ml 

 

Tässä ruusu Maurille! 

 

 

Maurin matkassa oli myös pari muutakin taiteilijaa; Tuomo Oikarinen ja Markku Heino. Tuomo oli Maurin kanssa Alavieskassa pystyttänyt taidenäyttelyn "Kaks pappaa" ja Markku tunnelmoinnut siellä runoillaan. Näyttelyaika on heinäkuun loppuun. Markku oli luovana kokkina keittiön puolella, mutta välillä runosuonikin sykki. Tällaisen runon hän lausui kahvilani syntymäpäivän kunniaksi. Runo syntyi ruoan valmistuksen lomassa:

 "Kasvin juuria tutki muori 

 värien käskyjä täytti

 Taivaanpellon tuuli

 nuuhki samettia käsissä

 sydänmaata aisti.

 Kulki ruohikolla

 paljain jaloin muori,

 ruusuille kuiski,

 askeleen tanssin suuntaan otti,

 toisen, nauroi - 

 riemun vapautti.

 Ratkes nauruun nainen ikinuori, sydämen sieluun punan sulki kun taivastiedolta viestin kuuli."

Tässä ruusu Markulle!

Kolmas runoilija ja runonlausuja, joka esitti runojaan oli Tuula Rautio. Tässä hänen kaunis kesäinen runonsa, jonka hän lausui varjoisan vaahteran alla:

 

KESÄLLÄ KERRAN

Niin -- Se

Lauantai - iltana tuli

Tuli ja hurmasi muodollaan

Ja

tuoksullaan vietteli, tullessaan tupaan -

Lupasi lemmet ja lämmöt

Rennoksi roppani saattaa

Tuli ja estoitta sai,

kuin nuorra mun rivakka rakkaus

Rajusti vei ja lempi,

tuo lempeä rakastajain

Mikä rytmi ja tuoksu

Kiukaassa kihisten soi

Vietteli vartalon Kummut ja Kaaret, vielä

Lantioon myötäen taipui

Liki ihooni tarttui, luovutti vaivoin, jälkeensä huumaava tuoksu vain jäi

Rentona roppani raukee

Ei kireää, kiukkua lain

OLEN

Olen ja nautin vain

Tuo kesäni

- ensimmäinen -

tuoksuva

- Saunavihta - 

 

Tuulalle kiitokseksi ruusu!

 

 

Kovasti juhlittiin Ruusumuorin kahvilassa 3.7.22

Ruusumuori oli onnesta pökkyrässä pitkään kaikesta juhlinnasta. Aurinkoiseen juhlapäivään oli monta aihetta! Siispä tunnelma kosketti lämmöllään kuin aurinko ikään. 

Kuvat kertokoon puolestaan tätä kaunista, tunnelmaista päivää, jota oli juhlistamassa myös monet ystävät ja asiakkaat vierailullaan! 

Essi-ystäväni oli auttamassa,  Kokkolasta ystävät Marjatta ja Paula, Ruusa- kissa tervehtimässä vieraita ja miehet (Mauri, Markku ja Tuomo) kokkasivat upean päivällisen pitkämatkalaisille ystävilleni ja juhlan sankareille, jota hekin olivat! Runot loivat oman tunnelmansa, Tuulalla ja Essilläkin omansa.

Kahvilani 10 vuotta! Merenhelmet ry 20 vuotta ja Mauri Laakkosen uuden runokirjan, Merenhelmiä, julkistaminen! Tanssivat Merenhelmet olivat valinneet siihen lähes 600 runon (vuodelta 2021) joukosta ne mieluisimmat ja näin syntyi huolella valikoidut runot Maurin uuteen kirjaan. Kirjaa saa ostaa kahvilasta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hei, hei ja tuhannet kiitokset ihmeelliselle päivälle!

Tervetuloa edelleen ruusupihaan ja kahville! Ruusumuorin Kesäkahvila avoinna 3.8.22 asti sunnuntaisin, maanantaisin ja tiistaisin klo 12-17. Muinakin aikoina otetaan tilauksia vastaan!

Kirpparilla on iso alennus, Leilan kirjoja ja ruusuntaimiakin myytävänä!

Tervetuloa Ruusumuorin Kesäkahvilan ruusuviidakkoon ja synttärikahville 3.7!

Aika on yllättävä kaveri! Kun joskus kahvilaani suunnittelin, ajattelin, että hyvä jos jaksan pitää sitä seitsemän vuotta. Nyt on jo kymmenes vuosi meneillään!

Ilmankos on kahvilaani ilmestynyt kello!

Paljon on vielä järjestämistä tuollakin kuin myös pihamaalla saada kaikki juhlakuntoon. Onneksi oli miniäni auttamassa ruohonleikkuussa ja sisko ruusujen tukemisessa! Mutta yhä on puutarhani puolivilli ja kaikkea ihanasti kallellaan. Ei muori kaikkea osaa eikä ehdi.

Kuitenkin tärkeintä ihmiset ja tapaamiset. Ystäviä on tulossa tanssineen ja runoineen, joten toivon väkeä tänne. Tiedän, että Raahe juhlii omia juhlijaan, mutta on aika muorinkin juhlia pienessä piirissään. Tarjoan kahvit ja ruusupullat (se varma hyvä), mutta toki teetäkin löytyy ja kotimehua, ja toivottavasti kaikille sopivaa. 

Juhlimassa ovat myös tanssiystäväni Merenhelmet 20-vuotisjuhliaan, sen mitä kesämökeiltänsä ja muilta juhlilta kiinni saan. Runoja saamme kuulla varmaan myös, sillä julkaisemme ystäväni Mauri Laakkosen runokirjan 'Merenhelmiä'. Esitykset alkavat klo 14.00.

Ja toivottavasti luonto antaa aurinkoa eikä liian kuumaa säätä!

Ruusutarhani osoittaa jo aivan viidakkomaista tunnelmaa. Paljon ovat kaikki kasvaneet, niin puut, pensaat kuin perennatkin ja ovat parhaassa kukinnassaan. Uusiakin ruusuja olen istuttanut, vaikka aina uhoan, että "ei enää". Niin sanon tänäkin vuonna, ja se voi toteutuakin nyt, kun Oulujoen Taimistokin lopettaa.

Alla kellarinkaton valkoinen ruusupilvi ja vieressä 'Altaica' eli Idänjuhannusruusu

Yllä ihana  'Louise' ja 'Marsipan', alhaalla suurikukallinen 'Suorsa' ja 'Wasagaming'

Tähän ruusujen tuoksuun vanhalle hetekalle olisi mukava istahtaa ja kahvit juoda!

Tulkaa tapaamaan toisianne ja juhlimaan kaunista kesää! Minä en muuta tarvitse!'

Uskon, että tuo lämpökin vähän jo hellittää.

Tervetuloa

toivottavat Ruusumuori ja Ruusa-kissa! Ja tietenkin ihanat ruusut!