Kun alunperin suunnittelin, että pitäisin kesäkahvilaa 7 vuotta. Ajattelin, että siinä työssä olisin tervehtynyt surustani Einon menettämisestä, tyhjästä olotilastani ja merkityksettömyydestä. Näin toimin. Ruusutarhasta tuli kunnianosoitus mieheni rakkaudesta ruusuja ja kauneutta kohtaan ja tätä paikkaa kuin myös ihmisiä kohtaan. Hän aikoinaan rakensi kaiken tämän pihan rakennuksineen ja henkisen ilmapiirin, jossa minun on ollut hyvä olla ja toimia.
Se aika lipsahti 11-12 vuoteen. Olen työtäni kuitenkin helpottanut lyhentämällä kahvila-aikaa. Enkä kadu tätä rooliani, niin mukavia ihmisiä olen kohdannut. Heidän ansiostaan olen jaksanut tointani hoitaa. Uskon, että jokin paikka pienellä kahvila-aitallanikin, talon vanhalla vilja-aitalla, on ollut tässä maailmassa.
Vuosi 2022 oli merkittävä monella tavalla. Kahvilani täytti 10 vuotta. Ystäväni Merenhelmet ry, johon itsekin kuulun, täytti yhdistyksenä 20 vuotta. Siitä johtuen Mauri Laakkonen keksi osoittaa seuraavan runokirjansa Merenhelmiä tanssijoita kunnioittaen. Kirja syntyi siten, että yhdistyksen jäsenet valitsivat Maurin laajasta kokoelmasta mielirunonsa. Niitä yhdistyksen jäsenet lausuivatkin juhlapäivänä Ruusumuorin Kesäkahvilassa.
Maurin matkassa oli myös pari muutakin taiteilijaa; Tuomo Oikarinen ja Markku Heino. Tuomo oli Maurin kanssa Alavieskassa pystyttänyt taidenäyttelyn "Kaks pappaa" ja Markku tunnelmoi siellä runoillaan. Tällä reissulla he kävivät kahvilani synttäriäkin juhlistamassa. Markku oli luovana kokkina keittiön puolella. Miehet valmistivat kaikille esiintyjille juhla-aterian!
Tässä kuvia:
Mauri istutettiin tuolille ja hänelle merenhelmet kävivät lausumassa hänen omia runojaan
Oman kylän ystävien "Arkkiystävät" kanssa kerran avattiin kahvila 10 vuotta sitten. Joten kutsuin heidät kanssani myös sulkemaan kahvilani syksyinenä iltana. Kiitos rakkaat ystävät!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Luen mielelläni kommentteja, kiitos!