Ihminen arvostaa yleensä sitä missä hänen on hyvä olla.
Olen joutunut tämän kevään aikana miettimään paljon sitä mitä arvostan ja miksi.
Arvostan todella kotiani siksi, että minun on ollut hyvä siinä olla. Se hyvä ei ole pelkkä koti, vaan myös ympäristö, hyvät naapurit, laajat metsät, kaunis maalaiskulttuurimiljöö ja hiljaisuus. Korostankin mielelläni tuota hiljaisuutta, sillä jos puhun Raahen kaupungin 'hiljaisimmasta kylästä', tarkoitan sillä sitä, että mikään meteli ei yllä tänne eikä mikään vilkasliikenteinen tie ohita tai halkaise kylää.
Arvostan myös historiaa, jota löytyy lähiympäristöstä kivikauden ajoilta vielä tuttuun maataloushistoriaan saakka.
Arvostan siellä myös turvallisuutta ja puhtautta. Voin huoleti käyttää luonnon antimia.
Kahvilavierailleni tässä pihapiirissä minulla on tarjota mielestäni paljon, jos voin tarjota luonnonrauhaa, maalaiselämää ja virikkeellistä ympäristöä. Virikkeellisyydellä tarkoitan taas sitä, että puutarhassani voi kulkea, viettää aikaa, tehdä retki metsään historiallisille Kastellin Linnaraunioille ja lapinraunioille, kulkea polkua tai kyläraittia ja tutustua vanhoihin pihapiireihin.
Arvomaailmani uhkaksi ovat nyt tulleet tuulivoimalat. Ne tulevat aivan liian lähelle kyläasutusta! Liian lähelle luontoa, missä on vielä eläinlajirikkautta purotaimenesta haukkoihin ja petonisäkkäisiin asti.
En ole ainoa tässä kylällä, jolla on samat arvot. Onneksi samat arvot löytyvät laajemmalti muiltakin tahoilta.
Sanomalehti Raahen Seudussa on paljonkin kirjoituksia aiheesta:
http://www.raahenseutu.fi/Uutiset/1194807634046/artikkeli/muinaisjaanne+on+kukkulan+kunkku.html
Tässä esittää Metsänkutsun kylän kansantaiteilija Aila Nikola
Tässä esittää Metsänkutsun kylän kansantaiteilija Aila Nikola
Kommentit olisivat tervetulleita tälle sivulle!
Kiitos Leila kirjoituksistasi :)
VastaaPoistaIhanaa lukea tuollaisesta maalaismaiseman rauhasta! Täältä rauha on kadonnut, ei ole hiljaista hetkeä kuin korkeintaan aamuyön tunteina. Tuntuu kauhealta ja ahdistavalta kun pitää kuunnella kaikenmaailman jytinöitä ja jumpsutuksia aina ja kaiken aikaa. Täällä oli rauhallista ja hiljaisehkoa vielä parikymmentä vuotta sitten mutta kun se kehitys kehittyy...
VastaaPoistaEnsin tuli jonkin hirveä kivenmurskaamo tuonne 5:n kilometrin päähän sitten tuli nämä pakkovesijohdotukset ja niiden pumppuasemat ja vielä keksivät semmoisen hirvityksen joka täristää paperitehtaalla massaa tai jotain. Se kuuluu meille asti vaikka matkaa on peninkulman verran. Oli ne asukkaat lähempänä valitellet ja vedonneet että talot hajoo mutta ei kuulemma hajoo sanoi joku mittariviisas. Taistelkaa hiljaisuutenne puolesta, pian se on luonnonvaroista arvokkain ja harvinaisin.
Kuulin, että 'hiljainen kylä' ainakin Pirkanmaalla on jo arvoaluetta.
VastaaPoistaKyllä täällä on ilmennyt sellainen Don Quijote-kansanrintama tieteilijöitä ja kansanedustajia myöten. Ehkä tämän seudun virkamiehet eivät ymmärrä vielä tällaisen arvoa saatikka sitten Jätinkirkkojen arvoa.
Facebookiin on noussut 'Jätinkirkot'-sivusto, missä on keskustelua ja mihin toivotaan osanottajia sekä puolesta että vastaan. Tottakai sitä haluaisi kuulla vastapuoltakin, toisella tapaa näkeviä ja toisia arvoja, mutta kun he vain hiljaa myhäilevät.
Kannatan tuulivoimaa ehdottomasti ydinvoiman sijaan, mutta kuka nyt keksi tuulivoimaloille näin hullun paikan, tuntuu ettei voi olla tottakaan tämä.
VastaaPoistaTerv. Tuulia