Ruusumuori sai iloisen kutsun liittyä mukaan Suomen Puutarhaliiton järjestämään Avoimet Puutarhat -projektiin. He olivat löytäneet blogisivuni. Otin rohkeasti kutsun vastaan.
Tämä tarkoittanee sitä, että pieni pihani ja kahvilani plus kaikki 'suuremmat' (tarkoittaen Jätinkirkkoja yms. mitä tässä ympärilläni on ja kaunis kylä) tulivat mukaan Suomen kartalle ja Puutarhaliiton silmien alle. He näin esittelevät jo nojatuolimatkoina tässä Suomen puutarhoja ja paikkoja, missä kannattaa käydä. Teksti lainattu tältä sivustolta.
"Avoimet puutarhat avaavat porttinsa vierailijoille seuraavan kerran su
29.6.2014 klo 12-18. Sitä odotellessasi voit tutustua puutarhoihin
täällä verkkopalvelussamme. Osa puutarhoista pitää porttinsa auki
teemapäivänä ja osa muulloin. Huomioithan tarkasti puutarhojen
aukioloajankohdat, löydät aukioloajat puutarhojen esittelysivujen
tekstistä."
Arvata saattaa, että sain penkoa valokuvavarastoani monta tuntia, ja sittenkin tuntui, että en löydä sopivia kuvia. Tässäkin ruusupensaat ovat vielä vasta alkuvaiheessa:
Tässä linkki sinne.
Viime kesänä opintomatkallani Suomea ympäri ajellessa ja tutustumalla mitä erilaisempiin puutarhoihin; yksityisiin, yhdistysten sekä kauppapuutarhoihin, opin kunnioittamaan myös omaa paikkaani ja seutua missä asun. Meillä on upea kyläyhteisö maisemineen ja kulttuureineen tässä. Sitä kehtaa näyttää!
Kaiken ei tarvitse olla suurta ja upeaa, ei rahalla tai tekniikalla tehtyä. Persoonallinen ja käsintehty tuote on puutarhureidenkin ydinasia. Ja se kaikki, mitä siihen liittyy. Ruusupihani edustaa aitoa maalaisympäristöä ja yhden ihmisen yritystä luoda jotain nättiä, vaikka rahkeet ja tieto ovat vähän hakusalla. Metsät puolestaan ympärillä kätkevät mystisiä asioita, joita voi käydä ihmettelemässä, kuten Jätinkirkot. Jotkut kulkevat maailman ääriin ihmettelemään inka- tai mayakulttuuria, Intian vanhaa kulttuuria tai etsivät vajonnutta Atlantista. Tässä metsissä ympärilläni on yhtä vanhaa esihistoriallista kulttuuria, jota kokonaisvaltaisesti ei juurikaan olla vielä tutkittu.
Viime kesänä aloitin puolustuksen (ja tässä jatkan) tämän kaiken puolesta, kun tekniikka on vaarassa tuhota sitä. Nyt on tiedossa, että ainakin puolet suunnitteilla olevista 30 tuulivoimalasta Yhteisellekankaalle (lähiseutu) on peruttu. Eli sekin on alue missä Lapinraunioita on paljon. En ole tuulivoimaloita vastaan, vaan sitä tapaa vastaan, miten sillä häiritään ihmisen elämistä, kulttuuria ja luontoa rakentamalla niitä vääriin paikkohin.
Toivon parempia aikoja maaseutuelämään, jotta sillekin löytyisi oikea arvo ja kunnioitus. Sitä arvoa olen tässä jakamassa ja esittelemässä.
Ruusumuori
Aila Nikolan kaunis ääni tähän, eräs kyläni taitajia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Luen mielelläni kommentteja, kiitos!