Lasikankaan kylä on vielä virallisesti Ylipään kylä Raahen kaupungissa Pattijoen puolella. Sillä toinenkin Ylipään kylä löytyy Raahesta, mutta Piehingin puolelta. Lasikangas on virallisesti tämän kylän postiosoite. Se tuli esille silloin, kun posti liitettiin kylän kauppaan ja se sijaitsi mäellä nimi Lasikangas. Siitä tuo postiosoite jäi ja sen nimen on kyläyhdistyskin ottanut itselleen; Lasikankaan Kyläyhdistys ry, jolla on omat sivut.
Kylän lähihistoriasta minulla olisi kertomista vaikka kuinka, olenhan asunut kylällä jo 37 vuotta ja toiminut kyläyhdistyksessäkin kolmessa eri kokoonpanossa eri aikoina. Sen toimintaa ja kylää itseä voisin kehua vaikka kuinka sen talkootoimin pystyttämästä liikuntahallista Maailman kaunein kylä-kirjaan asti, mutta nyt kerron teille mitä tarkoittaa kylän Jätin kaulaaminen. Sehän tapahtui minullekin kesän juhlapäivänä, josta kerroin edellisessä postauksessa.
Pienet kylät ponnistavat aina omillaan. Silloisessa kylätoimikunnassa vuonna 1989 pohdittiin uusia virikkeitä ja tapahtumia kylälle. Raahessa hatutettiin vuosittain kaupungin Fia ja Pekka. Miksei meilläkin kylän Jätti? Onhan meillä tuo kuuluisa Kastellin Jätinkirkko ja siihen liittyvät jättiläistarinat. Jätin valitseminen olisi kunnianosoitus kylällä ahkerasti toimivalle persoonalle.
Ja eihän meillä hattuja, lippiksiä täällä maalla peremminkin ja karvalakkeja. Nikolan Aila keksi, että jos kudottaisiin kaulaliina, joka kiedottaisiin kylän Jätin kaulaan. Ja sehän kudottaisiin mukavasti kaikista jätelangoista ja kiertäisi kylän kaikissa taloissa naisten näppärien sormien saattelemana. Näin tehtiin. Mukana seurasi vihkonen, johon jokainen kirjoitti talon nimen, terveisensä ja kutojan nimen. Siitä oli helppoa seurata, missä taloissa se oli kulkenut. Ja huivista tuli pitkä, metrejä piisaa kyllä. En paljasta tässä mittaa, sillä teen siitä hauskan arvontaleikin kahvilaani ensi kesänä ennen kuin se entää toisen kylän Jätin kaulaan.
Tällaisia terveisiä löytyy vihkosesta:
" Näin me naiset Ylipään
rupes ystäviä yhdistämään.
Liina kiertää lämmön myötä
pituus kertyy pitkin yötä.
Jättiliina todistaa
mitä naiset aikaan saa.
Kylä pieni Ylipää
tarvitseepi hengen tään.
Kuvotaan taas",
sanoo Merja Turunen
Pikku-Linnalasta 23.5.1990.
Runoja onkin vihkonen tulvillaan. Tässä Raija Someron terveiset:
"Ilma on luminen ja sakea,
mutta huivi tää on makea.
Kun minä tätä raitaa laitan,
ja huivia pitkää taitan,
toivon, se mieltä lämmittää,
kun lankakerä tänne kierähtää.
Lämmin ajatus sun luo,
tämä huivijätti mukana tuo.
Nyt vielä vilkaisu,
kenellä huivi käynyt ei,
sen myötä sanon hei!
Ja tähän loppuun kuuluisan kylämme runoilijan Kerttu Kastellin runo samaisesta vihkosesta. Hänkin liitti liinaan omat raitansa:
"Elämä kirjavainen, on kaulahuivin lainen
lämmin ja viihtyisä.
Aivan kuin elämässä, on värit myöskin tässä
mustaa ja purppuraa, on taivaan sinisyyttä,
on sadun mystisyyttä, okraa ja vihreää.
Keltainen toivon raita ja harmaa hetki saita
näin vaihtuu vuorottain.
Eihän se miltään näyttäis, jos yksi väri täyttäis
tään huivin kokonaan.
Niin myöskin ihmisissä, oudoissa, läheisissä
on mitta määräinen:
paksua pötkelöä ja laihaa ruipeloa,
tummaa ja vaaleaa, ujoa umpimieltä
ja sitä joka kieltä osaapi soinnuttaa.
Jokainen paikallansa näin täyttää elämänsä
ainoan tärkeän: ihminen ihmiselle
ja apu lähimmälle, kun sitä tarvitaan.
Näin koostuu elon retki ja moni hyvä hetki
valaisee polkumme, kun ymmärrämme toista
niin perin erilaista kuin oma itsemme.
Rakkauden huivi tämä kuvastaa elämätä
niin monen kirjavaa,
se yhdistääpi meitä,
vaikka kohtalo eri teitä
meitä johdattaa,
sadun se todeksi saa.
Näin on kyläläisten yhteisissä juhlahetkissä kaulittu kylän merkkihenkilöitä, joita riittää kyllä enemmänkin vielä valita. Toivon, että tämä kaulaliina kaulataan vielä monen monta lämmittämään ja arvottamaan kyläläisten keskuudessa. Itse olin hyvin yllättynyt tästä arvostuksesta. Olen ylpeä jättiydestäni! Kiitän siitä lämpimästi! Kyläyhdistyksen jäseniä kuvassa minua kaulaamassa.
Huivi antoi varmasti minulle paljon energiaa ja puhtia tuon kesän sairauteeni. Senkin varassa uskon jaksavani hoitaa ruusujani, leipoa ruusupulliani kahvilaani ja avata se yleisölle kesällä 2019!
Toivotan kaikille hyvää syksyä ja mukavaa talven viettoa! Ruusumuori
Hienoa! Upeaa yhteisöllisyyttä siellä entisessä kotikylässä.
VastaaPoista