Runoilua luonnossa!

Ruusumuorilla tuli idea, kaipuu kauniiseen! Runoiluun luonnon helmassa. Puitteet ovat niin hyvät sellaiseen.

Sunnuntaiksi 31.5. haaveilin kahvilaani runojen lausumista siten, että ne sijoitettaisiinkin pihamaalleni tai metsän siimekseen vieressä. 

Jokainen etsisi ensin sieltä itselle sopivan ja mieluisan paikan, missä haluaisi lausua tai lukea juuri sen omansa, toiset kuuntelisivat. Sitten taas toinen lukija/lausuja ohjaisi porukan toiseen valitsemaansa paikkaan. Näin kuunneltaisiin runoja eri paikoissa lintujen säestämänä ja muuten hiljaisessa luonnossa, missä ei vielä sääsketkään inisisi.

Kaikki kaunis on kuitenkin aina kiinni ilmoista. Aitassani ei ole tilaa suurelle joukolle, enintään 12 -15 henkilölle. Joten en nytkään tehnyt siitä mitään suurempaa ilmoitusta, vain facebookin kautta laitoin sanaa kiertämään. Niinhän siinä kävi, että juuri kun avasin kahvilani, alkoi sataa. Sade yltyi vain, en löytänyt pilven rakoa.

Laitoin kuitenkin pannun 'tulelle' ja aitan kuntoon. Ihme ja kumma! Aittaan tupsahtikin kahdeksan reipasta runonlausujaa. Kaikki runojen ystäviä. Luimme Eeva Heilalaa, Kerttu Kastellia, Edith Södergrania ja monta muutakin. Ennen kaikkea kuulimme myös lausujien omia runoja.

 Ja kun sade lakkasi, kävimme ulkonakin vähän kiertelemässä runokirjat kainalossa.

Soile Ylikulju, tämän talon tytär, mieheni ensimmäisestä avioliitosta ja hyvä ystäväni, lausuu kirjoittamansa runon lapsuuden leikkipaikastaan (vanhan saunan eteistila eli saunakamari) viereisessä kuvassa. Aikojen saatossa sauna on muuttunut puutarhavajaksi. Kiitos Soile! Sinä taidat tuon runojen kielen! Työkaluvajassa 'näimme' sinun leikkivän Ulla-nukesi kanssa.

Kauneimman hetken varmaan koimme, kun kumarruimme kuusten oksien alta metsän suppeloon. Kuinka kaunis on runo lintujen säestämänä puiden pienoisessa huminassa ja sadepisaroiden tippuessa niiden oksilta!

Tämä oli vasta kokeilua siitä, miltä runo maistuisi ja kuullostaisi luonnon helmassa. Sille halusimme kaikki jatkoa ja uusintaa!

Alla Aila Nikola laulaa kotkalle säveltämänsä ja Oiva Pennasen sanoittaman laulun 'Siivet', jonka löytää alta youtube-versiona. (Kuva Jari Jansson) ja on sanoineen hyvin symbolinen laulu.

Kotka (haukka?) on Matti Lepistön veistos.

Ensi kerralla tilaan paremman sään ja ilmoittelen siitä laajemmin!

lupaa Ruusumuori

Aila Nikolan kaunis kappale 'Siivet'.