Kahvilakausi alkaa pian. Kuitenkin on vielä sen verran viileätä, että kahvilassani tarkenevat vain kukantaimet. Kahviasiakkaani eivät siellä vielä tarkenisi. Mutta puutarha viheriöi ja alkukesän kukat kilvan loistavat, pian tulppaanitkin ovat auki.
- Mistä te olette siihen tulleet?
- Tulimme Mansikkakarintieltä Raahesta.
- Miten te tänne osasitte?
- Matti meidät kuskasi?
- Kuka on Matti?
- Matti Lepistö on kuvanveistäjä ja taiteilija Raahesta, meidän luojamme.
- Olen nähnyt hänen töitään. Pihamaa on täynnä mitä ihmeellisimpiä olentoja, ihmisiä ja eläimiä. Toivon, että teidän ei tule ystäviänne ikävä täällä.
Oikeastaan minä itse olen heidät kutsunut tänne. Tai kysyin Matilta, ketkä sieltä tahtoisivat tulla elävöittämään pihamaatani. Peikot tulivat. Vähän hämillisen oloisia he ovat näin aluksi.
- Ajattelimme, että tämä olisi pientä seikkailua meille, sanoi peikkovaari.
- No, voihan tämä olla vähän erilaista. Täällä käy mukavia ihmisiä.
- Tapasimme jo kissat, Ruusan ja Majurin.
----
Totta on, että Ruusa ja Majuri oitis kiertelivät ja haistelivat heidät joka puolelta. Outo oli peikon haju, mutta karvaakaan ei noussut pystyyn. Joten peikot olivat heidänkin puolestaan oitis tervetulleita.
Eivätkä peikot tänne ihan yksin tulleet. Pöllö halusi mukaan. Varmaan hän pian kuuleekin Korvenkankaan asukin, huuhkajan huhuilua. Sitä olen monena iltana täällä kuunnellut.
Kiitos Matille, että hän toi töitään tänne esille. Ne piristävät pihamaatani ja ovat asiakkaillenikin varmaan ilo. Jos vaikka joku kiinnostuisi niistä enemmänkin, saamaan jonkun omalle pihamaalleen asti. Matti jättikin nipun esitelehtisiä kahvilan pöydälle.
Toivotan tervetulleeksi muitakin eläimiä tai olentoja, jos joku niistä Mansikkakarintieltä haluaisi tulla Linnalanperään ja Ruusumuoriin tutustumaan.
Ihanat vieraat!
VastaaPoista