Vuosi 2016 muistoissa ja kiitoksissa

Edelleen keksin kaikkea virkistävän hassua, kuten kahvinhörppäjäisiä lautaselta, runoilua luonnossa ja nallepäivää, mutta roolileikkiä en nyt rakentanut (kaavailin kyllä ja tein käsikirjoituksenkin valmiiksi Adalmiinan Helmelle). Useat sateiset päivät tyrmäsivät suunnitelmani. Pentti Ylikuljun pihaani lahjoittamat nallekarhut ilahduttivat minua ja asiakkaita, hyvin ne sopeutuivat puutarhaani. Niitä tuli peräti 6 kpl, moottorisahalla käsintehtyjä. Muutakin hauskaa tuli kuorman mukana, kuten kuvassa oleva leikkihevonen, hevoskärryt ja itsellenikin mukavat puutarhakärryt. Pentti on ollut idearikas mies. Hän sanoi noiden veistosten turhaan pyörivän tiloissaan. Kiitos Pentti ja kiitos Osmollekin, joka niitä tänne kärräsi ja Olavi-pojalle, jonka voimin nalleja siirreltiin!

 

Jätinkirkon ja samalla kahvilan parkkipaikalla toimi hyvin biokäymälä ja Paavo-ystävä auttoi sillan rakentamisessa sinne. Viinapolulla vaelteli väkeä ja kahvilassakin kävi kivasti vieraita. Ruusu-pensasvalikoima laajeni mm. kanadalaisilla ruusuilla, joille rakentelin tukeja. Sain tiedon, että ne ovat köynnöstäviä ruusuja (eivät jaksaneet täällä köynnöstää, mutta kukkivat kauniisti). Muorilla oli täysi työ sateisten päivien välillä pitää nurmikkoa kunnossa.

 

 

Kuvassa on vielä mukana Majuri-kissakin, Ruusan veli, joka oli arka ja meni ihmisiä piiloon. Tässä tyytyväisenä hiljaisella pihamaalla. Majurin vei nähtävästi maakotka, joka katoamisen aikaan oli kierrellyt paikalla ja joka sekin katosi Majurin jälkeen. Tämä tapahtui vuonna 2019.  Tove Jansson-ruusu täydessä kukassa. Ja moni muukin ruusu. Puutarhaa ei tarvinnut paljoa kastella kesällä 2016.