Kesä 2015 on muistoissani säilynyt hyvin leikkimielisenä ja mielikuvitusrikkaana. Tuo valkoinen teltta ei suinkaan ole tehty kahvinsa nauttiville aikuisille antamaan varjoa ja hyttyssuojaa. Kun naapurin isäntä näki kuinka vaikeaa hiekkalaatikolla lasten oli olla, kun itikat söivät, hän toi siihen suojan. Lasten oli mukava olla heikkalaatikkoteltassaan. Alkukesästä ja juhannuksena itikat olivatkin riesana.
Pojantyttären kanssa innostuttiin rakentamaan kotaakin tai vähän hajanaiselta tiipiiltä tuo näyttää. Mutta lapsille jännä paikka sekin.
Toinen lapsekas, mutta mielenkiintoinen kokeilu oli roolileikki. Se sai alkunsa siitä, kun joku lapsi kerran hoksasi, että jos Kastellin linna onkin prinsessa Ruususen linna. Vilkas mielikuvitukseni rakensi Prinsessa Ruususen päivän, jolloin mukana oli paljon 'näyttelijöitä' pahaa noitaa (miniäni ja teatteriharrastaja Marika) ja kehruumummoa myöten. Kahvilavieraatkin olivat osin pukeutuneet roolivaatteisiin. Yleisö eli mukana roolileikissä. Aurinko onneksi paistoi ja kaikki sujui hyvin. Kylältä oli saapunut oman kioskinsa pitänyt Tuulia-tytärkin myymään prinsessalimsaa. Kuvassa kaino prinsessa Ruusunen on eksynyt talon vintille ihmettelemään kehruumummu Toini Lukkaroista, jota kaikki halukkaat vieraatkin saivat käydä ihmettelemässä. Siellähän prinsessa sai piston sormeensa värttinästä ja koko linnan väki (yleisö) vaipui uneen. Naapurin laulaja Raakel Pistemaa (kuvassa) kävi laulamassa kauniisti tuutulaulun. Ratsastavaa prinssiä emme tosin saaneet pelastajaksi, mutta hän tulikin autolla torveaan tööttäilen ja herätti nukkuvan väen. Tuollaisia roolipelejä suunnittelin muitakin, mutta se tyssäsi seuraavan kesän sateisiin päiviin. Kahvilani aktiivitilanteet kun olivat aina sään armoilla.
Aurinkoinen kesä huipentui elokuun viimeiseen sunnuntaihin, jolloin pihalla oli paljon asiakkaita ja tanssijoita. Merenhelmien tanssinopettaja ja kauniiden tanssiemme koreografi Nada Naphani oli saapunut myös Oulusta ystävineen ruusupihalleni. Se oli minulle suuri ilo!
Voi itku, sanoo ruusumuori! Tulee niin ikävä tuotakin hyvää kesää! Kun Anneli ja Birgit musisoivat ja kantelemuori, joksi Aila Nikola
itseään kutsui, saapui laulelemaan. Ja ruusut kasvoivat ja kukkivat!
Kellarinkatolla kukki juhannusruusu kuin pilvi ja valamonruusu helotti
punaisena!
Saa sitä tässä iässä kauniita menneitä ikävöidäkin. Kiitos kaikille tuostakin ikimuistoisesta kesästä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Luen mielelläni kommentteja, kiitos!