Ruusumuorin kukkatarhaa

Siperian kurjenmiekka kukkii para-aikaa lammen rannalla, ja lubiinit nousevat uljaina jo 20-vuotiselta paikaltaan.

Koska kahvilani on myös puutarhakahvila, on aika moni vierailija myös kiinnostunut puutarhastani. Sehän ei ole mikään tiptop-tarha, vaan puolivilli sellainen. Moni penkki odottaa uudistusta ja moni perkkaamista. Mutta kukkien kukinnalle ei mahda mitään. Villikukillekin pitää antaa mahdollisuus, sillä nekin ovat kauniita omalla tavallaan ja rikastuttamassa pihamaatani. Esimerkiksi jo parhaan kukintansa ohittaneet siniset nurmitädykkeet ovat aina yhtä hellyttävä näky. Myös kuminoita kasvaa siellä sun täällä. En niitä kaikkia nirhase pois, vaan odotan siementen kypsymistä, jotka poimin talvisäilöön. Nokkosia poimin silloin tällöin ravinnokseni ja yrttejä mm. pirtelöihin.

Aidan rakennus on kesken. Ja kivipolut ovat kesken. Mutta eihän puutarhan kuulukaan olla koskaan valmis.
Aina vain tulee lisää ideaa, miten sitä jatkaa, mitä tehdä lisää, missä vaihtaa kukkien, pensaiden tai puiden paikkaa.

Siltikin nautin siitä paljon. Ei mikään ole sen mukavempaa, kuin aamusella ensimmäiseksi hiipsiä avojaloin vielä yöpuvussa tervehtimään kukkia. Aamun kosteus nurmikolla ja kukkien iloinen hymy!

Ruttojuuret ovat jo nyt aivan valtavia sateiden ansiosta. Kuinkahan suuriksi ne ehtivät elokuuhun mennessä?

Tammi kasvaa pihamaalla kilvan vaahteran kanssa.

Punainen kaunokainen eli bellis kukkii esikoitten jälkeen

rönsyilevä akankaali angervojen juurella

Lisäksi kukkivat akileijat, idän unikot, ja kurjenpolvetkin aloittavat kukintansa. Ruusujen kukintaa odottelen vielä malttamattomana.